"Kynnys matalaksi pyytää apua" : Kysely diakoniatyöstä Rantakylän ja Pielaveden seurakuntien perhekerhojen vanhemmille
Olenius, Salome (2018)
Olenius, Salome
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018100615732
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018100615732
Tiivistelmä
Olenius, Salome
”Kynnys matalaksi pyytää apua” Kysely diakoniatyöstä Rantakylän ja Pielaveden seurakuntien perhekerhojen vanhemmille.
53s., 2 liitettä.
Lokakuu 2018
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto
Sosionomi (AMK) -diakoni
Tavoitteena oli tutkia kyselyn avulla perhetyön piirissä olevien vanhempien kokemuksia ja suhtautumista diakoniatyöhön Pielaveden seurakunnassa, jossa diakoniatyöntekijä on aktiivisesti mukana perhetyössä sekä Rantakylän seurakunnassa, jossa diakoniatyö ei ole näkyvää perhetyön arjessa.
Opinnäytetyön tutkimuskysymykset olivat: Millaista tietoa seurakunnan perhetyöhön osallistuvilla vanhemmilla on seurakunnan diakoniatyöstä? Millaisia kokemuksia seurakunnan perhetyöhön osallistuvilla vanhemmilla on diakoniatyöstä? Millaisia toiveita seurakunnan perhetyöhön osallistuvilla vanhemmilla on diakoniatyöstä?
Tämä määrällinen tutkimus toteutettiin keväällä 2018 Rantakylän ja Pielaveden seurakuntien perhekerhoissa, aineiston keruumenetelmänä kysely. Kyselylomakkeessa oli avoimia, standardoituja sekä muutama sekamuotoinen kysymys. Rantakylästä saatiin 26 vastausta ja Pielavedeltä 11. Kaikkien 37 vastaajan mukaan heidän diakoniatyön tuntemisen taso on heikkoa. Ne, jotka olivat saaneet taloudellista apua diakoniatyöstä, osasivat kuitenkin määritellä minkälaista apua diakoniatyöstä voi saada. Puolet Pielaveden vastaajista ei osannut määritellä, millaista apua diakoniatyöstä voi saada, vaikka Pielavedellä diakoniatyöntekijä on läsnä perhekerhoissa. Läsnäolon rinnalle tarvitaan markkinointia. Pielaveden vastaajista 90,9 prosenttia ja Rantakylän vastaajista 38,5 prosenttia oli nähnyt diakoniatyöntekijän seurakunnan tilaisuudessa. Taloudellista apua olisi kaivannut kuusi vastaajaa, joista kolme ei ollut saanut apua diakoniatyöstä, sillä he eivät olleet tienneet, miten hakea apua diakoniatyöstä.
Opinnäytetyön tulosten mukaan diakoniatyötä koskevaa viestintää tulisi tehostaa, jotta apua tarvitsevat tietäisivät diakoniatyön mahdollisuuksista. Perheet toivoivat, että diakoniatyötä pidettäisiin esillä, jotta saataisiin kynnys matalaksi pyytää apua.
Tuloksista raportoidaan yhteistyöseurakuntien työntekijöille syksyllä 2018, jolloin nähdään, otetaanko tutkimuksesta saadut tiedot huomioon toimintaa suunnitellessa. Yksi jatkotutkimusaihe olisi tutkia, miksi jotkut eivät haluaisi pyytää apua diakoniatyöstä, vaikka heillä olisi vaikea tilanne ja he uskoisivat, että diakoniatyö voisi auttaa.
”Kynnys matalaksi pyytää apua” Kysely diakoniatyöstä Rantakylän ja Pielaveden seurakuntien perhekerhojen vanhemmille.
53s., 2 liitettä.
Lokakuu 2018
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto
Sosionomi (AMK) -diakoni
Tavoitteena oli tutkia kyselyn avulla perhetyön piirissä olevien vanhempien kokemuksia ja suhtautumista diakoniatyöhön Pielaveden seurakunnassa, jossa diakoniatyöntekijä on aktiivisesti mukana perhetyössä sekä Rantakylän seurakunnassa, jossa diakoniatyö ei ole näkyvää perhetyön arjessa.
Opinnäytetyön tutkimuskysymykset olivat: Millaista tietoa seurakunnan perhetyöhön osallistuvilla vanhemmilla on seurakunnan diakoniatyöstä? Millaisia kokemuksia seurakunnan perhetyöhön osallistuvilla vanhemmilla on diakoniatyöstä? Millaisia toiveita seurakunnan perhetyöhön osallistuvilla vanhemmilla on diakoniatyöstä?
Tämä määrällinen tutkimus toteutettiin keväällä 2018 Rantakylän ja Pielaveden seurakuntien perhekerhoissa, aineiston keruumenetelmänä kysely. Kyselylomakkeessa oli avoimia, standardoituja sekä muutama sekamuotoinen kysymys. Rantakylästä saatiin 26 vastausta ja Pielavedeltä 11. Kaikkien 37 vastaajan mukaan heidän diakoniatyön tuntemisen taso on heikkoa. Ne, jotka olivat saaneet taloudellista apua diakoniatyöstä, osasivat kuitenkin määritellä minkälaista apua diakoniatyöstä voi saada. Puolet Pielaveden vastaajista ei osannut määritellä, millaista apua diakoniatyöstä voi saada, vaikka Pielavedellä diakoniatyöntekijä on läsnä perhekerhoissa. Läsnäolon rinnalle tarvitaan markkinointia. Pielaveden vastaajista 90,9 prosenttia ja Rantakylän vastaajista 38,5 prosenttia oli nähnyt diakoniatyöntekijän seurakunnan tilaisuudessa. Taloudellista apua olisi kaivannut kuusi vastaajaa, joista kolme ei ollut saanut apua diakoniatyöstä, sillä he eivät olleet tienneet, miten hakea apua diakoniatyöstä.
Opinnäytetyön tulosten mukaan diakoniatyötä koskevaa viestintää tulisi tehostaa, jotta apua tarvitsevat tietäisivät diakoniatyön mahdollisuuksista. Perheet toivoivat, että diakoniatyötä pidettäisiin esillä, jotta saataisiin kynnys matalaksi pyytää apua.
Tuloksista raportoidaan yhteistyöseurakuntien työntekijöille syksyllä 2018, jolloin nähdään, otetaanko tutkimuksesta saadut tiedot huomioon toimintaa suunnitellessa. Yksi jatkotutkimusaihe olisi tutkia, miksi jotkut eivät haluaisi pyytää apua diakoniatyöstä, vaikka heillä olisi vaikea tilanne ja he uskoisivat, että diakoniatyö voisi auttaa.