HYPOTERMIAN HOITOA ILMASSA : Tutkimus FinnHEMS 51:n hypotermiapotilaista vuosilta 2013-2017
Kotila, Henri; Turunen, Teemu; Wargh, Sampo (2018)
Kotila, Henri
Turunen, Teemu
Wargh, Sampo
Lapin ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018100215586
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018100215586
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia määrällisin tutkimusmenetelmin FinnHems 51:n ensihoitokertomuksia. Niistä selvitimme yksikön kohtaamien hypotermiapotilaiden määrän viimeisen 5 vuoden ajalta sekä hypotermialle altistaneet tekijät. Tavoitteena on täten mahdollistaa Lapin sairaanhoitopiirin FinnHEMS 51:n lääkintähelikopterin henkilökunnalle tarkempi tietämys heidän potilaistaan.
Työn teoriaosuus keskittyy akuuttihoitoon, erityisesti hoitotyön ensihoidolliseen näkökulmaan. Työn keskeiset käsitteet ovat ensihoito, hypotermia ja hypotermiapotilaan hoitotyö. Tietoperustan lähteinä käytimme sekä kotimaista että kansainvälistä akuuttihoidon kirjallisuutta, aikaisempia hypotermiatutkimuksia sekä hoitotieteellisiä julkaisuja.
Toteutimme opinnäytetyön määrällisenä tutkimuksena. Tutkimuksemme oli luonteeltaan kartoittava. Tutkimuksen aineistona oli FinnHems 51:n ensihoitokertomukset vuosilta 2013 – 2017, yhteensä 2573 kappaletta. Loimme kerätystä materiaalista havaintomatriisin Microsoft Excel -ohjelmalla. Syötimme havaintomatriisin SPSS-ohjelmaan, jolla laskimme tarvittavat mediaanit, kategoriset tunnusluvut ja suoritimme ristiintaulukoinnin.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että FH51:n kohtaamista potilaista 4,39 % oli hypotermisia vuosien 2013 – 2017 aikana. Yleisin hypotermialuokka oli lievä hypotermia (76 %) ja yleisin hypotermian mekanismi sisätila (indoor, 46,4 %). Potilaista 69 % oli miehiä ja 31 % naisia. Yleisin hypotermialle altistanut tekijä oli yli 70 vuoden ikä (36,9 %) ja toiseksi yleisin alkoholi (25 %). Tutkimuksessa kävi ilmi myös, että hoitoketjun aikana jäähtyneitä potilaita oli yli viidesosa (21,4 %). Esitämme tutkimuksemme pohjalta, että potilaiden ruumiinlämmön tarkkailuun ja ylläpitämiseen kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota, vaikka potilaan ensisijainen hoidontarve ei olisi ruumiinlämpöön liittyvä. Havaitsimme myös, että osa ensihoitokertomuksista oli puutteellisesti täytetty. Mielestämme näihin huomioihin liittyen olisi mahdollista toteuttaa jatkotutkimuksia.
Työn teoriaosuus keskittyy akuuttihoitoon, erityisesti hoitotyön ensihoidolliseen näkökulmaan. Työn keskeiset käsitteet ovat ensihoito, hypotermia ja hypotermiapotilaan hoitotyö. Tietoperustan lähteinä käytimme sekä kotimaista että kansainvälistä akuuttihoidon kirjallisuutta, aikaisempia hypotermiatutkimuksia sekä hoitotieteellisiä julkaisuja.
Toteutimme opinnäytetyön määrällisenä tutkimuksena. Tutkimuksemme oli luonteeltaan kartoittava. Tutkimuksen aineistona oli FinnHems 51:n ensihoitokertomukset vuosilta 2013 – 2017, yhteensä 2573 kappaletta. Loimme kerätystä materiaalista havaintomatriisin Microsoft Excel -ohjelmalla. Syötimme havaintomatriisin SPSS-ohjelmaan, jolla laskimme tarvittavat mediaanit, kategoriset tunnusluvut ja suoritimme ristiintaulukoinnin.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että FH51:n kohtaamista potilaista 4,39 % oli hypotermisia vuosien 2013 – 2017 aikana. Yleisin hypotermialuokka oli lievä hypotermia (76 %) ja yleisin hypotermian mekanismi sisätila (indoor, 46,4 %). Potilaista 69 % oli miehiä ja 31 % naisia. Yleisin hypotermialle altistanut tekijä oli yli 70 vuoden ikä (36,9 %) ja toiseksi yleisin alkoholi (25 %). Tutkimuksessa kävi ilmi myös, että hoitoketjun aikana jäähtyneitä potilaita oli yli viidesosa (21,4 %). Esitämme tutkimuksemme pohjalta, että potilaiden ruumiinlämmön tarkkailuun ja ylläpitämiseen kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota, vaikka potilaan ensisijainen hoidontarve ei olisi ruumiinlämpöön liittyvä. Havaitsimme myös, että osa ensihoitokertomuksista oli puutteellisesti täytetty. Mielestämme näihin huomioihin liittyen olisi mahdollista toteuttaa jatkotutkimuksia.