Asiantuntijatiimin toimijakeskeinen kehittäminen Case: Ammattiopiston hiusala
Ilonen, Rosa (2018)
Ilonen, Rosa
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018092615434
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018092615434
Tiivistelmä
Toisen asteen ammatillista koulutusta koskeva reformi on ollut Sipilän hallituksen merkittävimpiä uudistuksia. Tehdyt poliittiset päätökset vaikuttavat voimakkaasti opettajien työnkuvaan ja oppilaitosten arkeen. Ammatillista koulutusta koskevan lainsäädäntöuudistuksen kanssa samanaikaisesti toteutettiin myös mittavat säästötoimet ammatillisten oppilaitosten rahoituksessa sekä tutkintorakenneuudistus. Nykyisten tavoitteiden mukaisen koulutuksen järjestäminen käytettävissä olevilla resursseilla edellyttää oppilaitosten johdolta - ja erityisesti opettajilta - toimintakulttuurin kehittämistä ja kokonaisvaltaista uudistamista.
Opinnäytetyö on tutkimuksellinen kehittämishanke, jonka tavoitteena oli käynnistää Vantaan ammattiopisto Varian hiusalalla työskentelevien ammatinopettajien työyhteisössä toimijakeskeinen työkulttuurin kehittäminen. Toimijakeskeisyydellä tarkoitetaan tässä yhteydessä opettajalähtöistä kehittämistyötä, jolla edistetään sekä tuloksellisuutta että työn hallittavuutta ja työhyvinvointia.
Tietoperustassa perehdyttiin asiantuntijatyöhön, tulevaisuuden opettajuuteen, tiimityön teoriaan ja toimijakeskeisen kehittämistyön edellytyksiin. Tiimityötä käsittelevä teoreettinen osuus rajattiin tiimiytymisprosessia ja tiimeissä työskentelyä koskevaksi. Esimiestyötä ja tiimien johtamista sivuttiin ainoastaan henkilöstön tarpeiden ja tuloksellisen toiminnan mahdollistamisen näkökulmasta.
Opinnäytetyöhön sisältyvän tutkimuksen aineisto kerättiin havainnoinnin, teemahaastattelun ja kyselyn menetelmiä käyttäen. Materiaalia täydennettiin kohdeorganisaation sisäisillä dokumenteilla. Tutkimuksen tulokset koottiin nykytila-analyysiin, jossa pyrittiin kuvaamaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti opettajien näkemyksiä tämänhetkisestä opetustyön ja työyhteisön tilanteesta sekä kartoittamaan keskeisimmät työkulttuurin kehittämiskohteet. Kehittämishanke käynnistettiin työpajapäivällä, jossa menetelminä käytettiin dialogia ja tulevaisuuden muistelua.
Lainsäädännön uudistuminen ja säästötoimet kerrannaisvaikutuksineen asettavat oppilaitokset tilanteeseen, jossa työkulttuurin uudistaminen on välttämätöntä. Opinnäytetyön johtopäätöksenä voidaan todeta, että oppilaitokset eivät ole kyenneet ennakoimaan muutoksia, eivätkä kehittämään toimintaansa riittävän tehokkaasti. Yrityselämästä tutut kehittämis- ja tiimitoimintamallit eivät ehkä sellaisinaan ole siirrettävissä oppilaitoskontekstiin, vaan työkulttuurin kehittämistyön tulee olla toimijalähtöistä ja toimintaympäristön huomioivaa. Opettajat oman alansa asiantuntijoina ovat uudistuvan ammatillisen koulutuksen avaintekijöitä. Oppilaitoksen johdon ja esimiesten tehtävänä on toimia suunnannäyttäjinä sekä uudistamistyön mahdollistajina. Vain siten toimien kyetään luomaan aidosti asiakaskeskeinen, työelämän tarpeet huomioiva ja laadukas ammatillinen koulutus.
Opinnäytetyö on tutkimuksellinen kehittämishanke, jonka tavoitteena oli käynnistää Vantaan ammattiopisto Varian hiusalalla työskentelevien ammatinopettajien työyhteisössä toimijakeskeinen työkulttuurin kehittäminen. Toimijakeskeisyydellä tarkoitetaan tässä yhteydessä opettajalähtöistä kehittämistyötä, jolla edistetään sekä tuloksellisuutta että työn hallittavuutta ja työhyvinvointia.
Tietoperustassa perehdyttiin asiantuntijatyöhön, tulevaisuuden opettajuuteen, tiimityön teoriaan ja toimijakeskeisen kehittämistyön edellytyksiin. Tiimityötä käsittelevä teoreettinen osuus rajattiin tiimiytymisprosessia ja tiimeissä työskentelyä koskevaksi. Esimiestyötä ja tiimien johtamista sivuttiin ainoastaan henkilöstön tarpeiden ja tuloksellisen toiminnan mahdollistamisen näkökulmasta.
Opinnäytetyöhön sisältyvän tutkimuksen aineisto kerättiin havainnoinnin, teemahaastattelun ja kyselyn menetelmiä käyttäen. Materiaalia täydennettiin kohdeorganisaation sisäisillä dokumenteilla. Tutkimuksen tulokset koottiin nykytila-analyysiin, jossa pyrittiin kuvaamaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti opettajien näkemyksiä tämänhetkisestä opetustyön ja työyhteisön tilanteesta sekä kartoittamaan keskeisimmät työkulttuurin kehittämiskohteet. Kehittämishanke käynnistettiin työpajapäivällä, jossa menetelminä käytettiin dialogia ja tulevaisuuden muistelua.
Lainsäädännön uudistuminen ja säästötoimet kerrannaisvaikutuksineen asettavat oppilaitokset tilanteeseen, jossa työkulttuurin uudistaminen on välttämätöntä. Opinnäytetyön johtopäätöksenä voidaan todeta, että oppilaitokset eivät ole kyenneet ennakoimaan muutoksia, eivätkä kehittämään toimintaansa riittävän tehokkaasti. Yrityselämästä tutut kehittämis- ja tiimitoimintamallit eivät ehkä sellaisinaan ole siirrettävissä oppilaitoskontekstiin, vaan työkulttuurin kehittämistyön tulee olla toimijalähtöistä ja toimintaympäristön huomioivaa. Opettajat oman alansa asiantuntijoina ovat uudistuvan ammatillisen koulutuksen avaintekijöitä. Oppilaitoksen johdon ja esimiesten tehtävänä on toimia suunnannäyttäjinä sekä uudistamistyön mahdollistajina. Vain siten toimien kyetään luomaan aidosti asiakaskeskeinen, työelämän tarpeet huomioiva ja laadukas ammatillinen koulutus.