Miten jälkirelaksaatio tunnistetaan heräämötyössä? Laadullinen tutkielma leikkausosastolla
Aromaa, Pirita; Honkanen, Dora (2018)
Aromaa, Pirita
Honkanen, Dora
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018092415357
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018092415357
Tiivistelmä
Leikkaushoitotyössä lihasrelaksaatiolla pyritään sujuvoittamaan intubaatiota ja luomaan otolliset leikkausolosuhteet. Jälkirelaksaatiossa lihasvoima ei ole palautunut riittävästi lihasrelaksanttien käytön jälkeen. Jälkirelaksaatio on tehdyn tiedonhaun valossa yleinen ilmiö, ja siihen voi liittyä vakavia komplikaatioita. Koska jälkirelaksaatioon liittyy potilaan kannalta huomattavia riskejä, on sen tuntemus ilmiönä ja tunnistaminen heräämöhoitotyössä tärkeää potilasturvallisuuden kannalta.
Opinnäytetyö toteutettiin erään pääkaupunkiseudulla sijaitsevan sairaalan toiveesta ja sen aiheena oli jälkirelaksaation tunnistaminen heräämötyössä. Opinnäytetyön tavoitteena oli parantaa heräämöhoitotyön laatua ja turvallisuutta tuottamalla lisätietoa kohdeosaston hoitohenkilökunnalle tutkimustulosten ja lähdekirjallisuuden pohjalta. Lisäksi opinnäytetyön tavoitteena oli herättää keskustelua mahdollisten jälkirelaksaatiota koskevien toimintaohjeiden tarpeellisuudesta. Tutkielman tarkoituksena oli kuvata heräämöhoitajien käsityksiä siitä, miten he kykenevät tunnistamaan jälkirelaksaation ja ennakoimaan sen ilmenemistä yleisanestesian jälkeen, ja kartoittaa sitä, millaisiksi sairaanhoitajat kokevat valmiutensa reagoida jälkirelaksaatioon. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkielmana. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella kohdeosaston heräämössä työskenteleviltä sairaanhoitajilta. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Havaittiin, että heräämötyötä tekevät sairaanhoitajat kokevat koulutuksensa jälkirelaksaatiosta vähäiseksi. Jälkirelaksaation ennakoinnissa luotetaan leikkaussalin toimintaan ja lihasrelaksaation kumoamiseen herätysvaiheessa. Heräämötyötä tekevät sairaanhoitajat tietävät ja tunnistavat jälkirelaksaation merkkejä, mutta kattavaa yhtenäistä näkemystä käytettävistä jälkirelaksaation tunnistamisen keinoista ei tulosten perusteella löytynyt. Tutkielman tulosten valossa heräämötyötä tekevät sairaanhoitajat osaavat kuitenkin toimia yhtenäisesti ja asianmukaisesti silloin, kun jälkirelaksaatiota epäillään. Yhteistyötaho voi hyödyntää tutkielman tuloksia esimerkiksi jälkirelaksaatioon liittyvien koulutusten ja yhtenäisten menettelyohjeiden suunnittelussa.
Opinnäytetyö toteutettiin erään pääkaupunkiseudulla sijaitsevan sairaalan toiveesta ja sen aiheena oli jälkirelaksaation tunnistaminen heräämötyössä. Opinnäytetyön tavoitteena oli parantaa heräämöhoitotyön laatua ja turvallisuutta tuottamalla lisätietoa kohdeosaston hoitohenkilökunnalle tutkimustulosten ja lähdekirjallisuuden pohjalta. Lisäksi opinnäytetyön tavoitteena oli herättää keskustelua mahdollisten jälkirelaksaatiota koskevien toimintaohjeiden tarpeellisuudesta. Tutkielman tarkoituksena oli kuvata heräämöhoitajien käsityksiä siitä, miten he kykenevät tunnistamaan jälkirelaksaation ja ennakoimaan sen ilmenemistä yleisanestesian jälkeen, ja kartoittaa sitä, millaisiksi sairaanhoitajat kokevat valmiutensa reagoida jälkirelaksaatioon. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkielmana. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella kohdeosaston heräämössä työskenteleviltä sairaanhoitajilta. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Havaittiin, että heräämötyötä tekevät sairaanhoitajat kokevat koulutuksensa jälkirelaksaatiosta vähäiseksi. Jälkirelaksaation ennakoinnissa luotetaan leikkaussalin toimintaan ja lihasrelaksaation kumoamiseen herätysvaiheessa. Heräämötyötä tekevät sairaanhoitajat tietävät ja tunnistavat jälkirelaksaation merkkejä, mutta kattavaa yhtenäistä näkemystä käytettävistä jälkirelaksaation tunnistamisen keinoista ei tulosten perusteella löytynyt. Tutkielman tulosten valossa heräämötyötä tekevät sairaanhoitajat osaavat kuitenkin toimia yhtenäisesti ja asianmukaisesti silloin, kun jälkirelaksaatiota epäillään. Yhteistyötaho voi hyödyntää tutkielman tuloksia esimerkiksi jälkirelaksaatioon liittyvien koulutusten ja yhtenäisten menettelyohjeiden suunnittelussa.