Taidetta, luovuutta ja iloa työelämään : Taiteen ja kulttuurin työhyvinvointivaikutukset varhaiskasvattajien työssä
Kujanpää, Riitta (2018)
Kujanpää, Riitta
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018092315322
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018092315322
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli saada uusia näkemyksiä ja työkaluja arjen työhyvinvoinnin johtamiseen. Tavoitteena oli myös löytää niitä elementtejä, joilla työyhteisö ja yksilöt voimaantuivat ja mitkä seikat mahdollistivat oman luovuuden, inspiroitumisen ja innostuneisuuden käyttämisen varhaiskasvattajien työssä.
Tässä opinnäytetyössä esitettiin taiteen ja kulttuurin hyvinvointia parantavia tutkimuksia ja teoriatietoa työyhteisön hyvinvoinnista ja siitä, miten voimme päästä yhdessä voimaantuvan työyhteisön äärelle. On erityisen tärkeää vaikuttaa siihen, kuinka saadaan työyhteisö innostumaan ja kehittämään yhdessä erilaisia luovia tapoja tehdä työtä. Esille nostettiin myös taiteen fysiologisia vaikutuksia ja kulttuurisen hyvinvoinnin yhteiskunnallisia merkityksiä. Työhyvinvoinnin johtaminen on ollut myös keskiössä, koska tutkimukseni toivotaan hyödyttävän erityisesti esimiestyötä tekeviä kollegoitani. Kansainvälisten tutkimusten mukaan taiteen ja kulttuurin harrastamisen on todettu lisäävän sekä inhimillistä, että taloudellista hyvinvointia. Suomen hallituksen yksi kärkihanke on taiteen lisääminen jokaisen suomalaisen elämään.
Opinnäytetyössä tehtiin kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen tutkimus ja suunniteltiin kokeileva toimintatutkimus. Määrällisessä tutkimusosiossa tutkittiin webropol-kyselyn avulla, onko liikunnan ja kulttuurin harrastamisella yhteyttä varhaiskasvattajien työtyytyväiseen, esimerkiksi työnimuun. Toisessa osiossa tutkittiin teemahaastatteluin, mitkä asiat olivat auttaneet työntekijöitä voimaan hyvin ja nauttimaan työstään. Kolmas tutkimusosio tullaan toteuttamaan edellisten tutkimusten perusteella. Tavoitteena on saada varhaiskasvatuksen arkeen helppo työkalu, jonka avulla voidaan edetä kohti voimaannuttavaa työyhteisöä. Työkaluksi muotoutuivat taideperustaiset kokeilevat taideinterventiot, jotka suunniteltiin teemahaastatteluissa ilmenneiden toiveiden perusteella.
Määrällisessä tutkimuksessa näkyi liikunnallisen ja kulttuurisen aktiviteetin positiivinen vaikutus työntekijän terveydentilaan. Laadullisessa tutkimuksessa toteutettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Teoriassa päädyttiin Juha Siitosen vuonna 1999 lanseeraamaan voimaantumisteoriaan, josta kumpuavat kokeiluinterventioiden aiheet. Luovuutta ja innokkuutta tukeviksi voimavaroiksi muodostuivat yhteisöllisyyden vahvistaminen, positiivinen vuorovaikutus, sitoutuminen perustehtävään ja omien vahvuuksien mahdollisimman laaja käyttäminen arjen työssä. Opinnäytetyön aineistosta tärkeimmiksi hyvinvointia parantaviksi kehittämiskohteiksi nousivat avoimuuden, rohkeuden ja ilon lisääminen yhteisen tekemisen kautta. Tutkimustuloksissa nousivat kehittämistarpeiksi myös oman vastuun ja sopimuksiin sitoutumisen tärkeys sekä mahdollisuus saada ja antaa palautetta. Kokeileva toimintatutkimus tulee olemaan iteratiivinen ja elävä prosessi, joka tulee muotoutumaan matkan varrella keväällä 2019 ottaen kehittämisen elementtejä opinnäytetyön tutkimusaineistosta.
Opinnäytetyöni tuottama tieto on käytettävissä kaikissa työyhteisöissä. Työyhteisön esimiehellä on tärkeä rooli nostaa esille asioita, jotka vievät työyhteisöä kohti luovaa ja innostunutta toimintakulttuuria. Taideperustaisten menetelmien käyttäminen työpaikoilla on tulevaisuudessa lisääntyvä hyvinvoinnin edistämismuoto, joka vaatii verkostoitumista taidekentän ja työpaikkojen välillä.
Tässä opinnäytetyössä esitettiin taiteen ja kulttuurin hyvinvointia parantavia tutkimuksia ja teoriatietoa työyhteisön hyvinvoinnista ja siitä, miten voimme päästä yhdessä voimaantuvan työyhteisön äärelle. On erityisen tärkeää vaikuttaa siihen, kuinka saadaan työyhteisö innostumaan ja kehittämään yhdessä erilaisia luovia tapoja tehdä työtä. Esille nostettiin myös taiteen fysiologisia vaikutuksia ja kulttuurisen hyvinvoinnin yhteiskunnallisia merkityksiä. Työhyvinvoinnin johtaminen on ollut myös keskiössä, koska tutkimukseni toivotaan hyödyttävän erityisesti esimiestyötä tekeviä kollegoitani. Kansainvälisten tutkimusten mukaan taiteen ja kulttuurin harrastamisen on todettu lisäävän sekä inhimillistä, että taloudellista hyvinvointia. Suomen hallituksen yksi kärkihanke on taiteen lisääminen jokaisen suomalaisen elämään.
Opinnäytetyössä tehtiin kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen tutkimus ja suunniteltiin kokeileva toimintatutkimus. Määrällisessä tutkimusosiossa tutkittiin webropol-kyselyn avulla, onko liikunnan ja kulttuurin harrastamisella yhteyttä varhaiskasvattajien työtyytyväiseen, esimerkiksi työnimuun. Toisessa osiossa tutkittiin teemahaastatteluin, mitkä asiat olivat auttaneet työntekijöitä voimaan hyvin ja nauttimaan työstään. Kolmas tutkimusosio tullaan toteuttamaan edellisten tutkimusten perusteella. Tavoitteena on saada varhaiskasvatuksen arkeen helppo työkalu, jonka avulla voidaan edetä kohti voimaannuttavaa työyhteisöä. Työkaluksi muotoutuivat taideperustaiset kokeilevat taideinterventiot, jotka suunniteltiin teemahaastatteluissa ilmenneiden toiveiden perusteella.
Määrällisessä tutkimuksessa näkyi liikunnallisen ja kulttuurisen aktiviteetin positiivinen vaikutus työntekijän terveydentilaan. Laadullisessa tutkimuksessa toteutettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Teoriassa päädyttiin Juha Siitosen vuonna 1999 lanseeraamaan voimaantumisteoriaan, josta kumpuavat kokeiluinterventioiden aiheet. Luovuutta ja innokkuutta tukeviksi voimavaroiksi muodostuivat yhteisöllisyyden vahvistaminen, positiivinen vuorovaikutus, sitoutuminen perustehtävään ja omien vahvuuksien mahdollisimman laaja käyttäminen arjen työssä. Opinnäytetyön aineistosta tärkeimmiksi hyvinvointia parantaviksi kehittämiskohteiksi nousivat avoimuuden, rohkeuden ja ilon lisääminen yhteisen tekemisen kautta. Tutkimustuloksissa nousivat kehittämistarpeiksi myös oman vastuun ja sopimuksiin sitoutumisen tärkeys sekä mahdollisuus saada ja antaa palautetta. Kokeileva toimintatutkimus tulee olemaan iteratiivinen ja elävä prosessi, joka tulee muotoutumaan matkan varrella keväällä 2019 ottaen kehittämisen elementtejä opinnäytetyön tutkimusaineistosta.
Opinnäytetyöni tuottama tieto on käytettävissä kaikissa työyhteisöissä. Työyhteisön esimiehellä on tärkeä rooli nostaa esille asioita, jotka vievät työyhteisöä kohti luovaa ja innostunutta toimintakulttuuria. Taideperustaisten menetelmien käyttäminen työpaikoilla on tulevaisuudessa lisääntyvä hyvinvoinnin edistämismuoto, joka vaatii verkostoitumista taidekentän ja työpaikkojen välillä.