Kouristelun hoito intranasaalisella midatsolaamilla : Vaste ja haittavaikutukset Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ensihoidossa
Miettunen, Mari; Salonen, Jaakko (2018)
Miettunen, Mari
Salonen, Jaakko
Oulun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018092315320
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018092315320
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aihe valittiin Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ensihoidon ylilääkäri Petra Portaankorvan kertomasta tarpeesta tutkimukselle sairaanhoitopiirin lääkehoidon kehittämisen tarpeen arviointia varten. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ensihoidossa intranasaalisesti annostellun midatsolaamin vastetta ja lääkehoidon yhteydessä mahdollisesti tulleita haittavaikutuksia 1.1.2015-31.12.2017. Työn tavoitteena oli tuoda esille intranasaalisella midatsolaamilla toteutettavan kouristelevan potilaan lääkehoidon kehittämiskohteita ja auttaa työnantajaa lääkehoidon kehittämisen tarpeen arvioinnissa.
Tutkimus suoritettiin Merlot Medi -potilastietojärjestelmästä haetuista ensihoitokertomuksista, lopullinen tutkimusjoukko muodostui 74 kertomuksesta. Tutkimuksen perusteella kouristelu saatiin loppumaan 43 potilaalla intranasaalisen midatsolaamin annostelulla, viidellä potilaalla pitäydyttiin toissijaisista lääkkeistä kouristelun jatkumisesta huolimatta ja kahdella lääkkeen vastetta ei oltu kirjattu. 24 potilaan kohdalla kouristelun hoitoa jatkettiin toissijaisella lääkkeellä toisen lääkkeenantoreitin kautta.
28 ensihoitokertomuksessa intranasaalisella midatsolaamilla lääkityistä oli merkitty jokin haittavaikutus liittyen hengitykseen, verenpaineeseen tai tajuntaan. Haittavaikutukset olivat lääkeaineelle yleisesti tunnettuja. Tietoperustana käytettiin suomalaisen kirjallisuuden lisäksi ulkomaalaisia lääketieteellisiä artikkeleita ja tutkimuksia.
Tämän tutkimuksen mukaan intranasaalisesti annostellulla midatsolaamilla on ollut hyvä vaste kouristelun hoidossa, 58% kouristuksista loppui ensimmäisen annostuksen jälkeen, käyttäen 5mg/ml vahvuista midatsolaamia. Kansainvälisissä tutkimuksissa on suositeltu vahvemman midatsolaamivalmisteen käyttöä, jolloin voitaisiin käyttää pienempää, optimaalisempaa annoskokoa.
Tutkimuksen aikana on tullut myös kehitysehdotuksia. Esille nousi etenkin potilaan järjestelmällinen tutkiminen ABCDE-mallin mukaisesti. Lääkkeen vaste oli jäänyt kirjaamatta useissa ensihoitokertomuksissa, joten ensihoitajan muistin tueksi ehdotetaan sähköiseen potilaskirjausjärjestelmään lisättävän ponnahdusikkunan muistuttamaan peruselintoimintojen arvojen sekä vasteen kirjaamisesta 10 minuuttia lääkkeen annostelun jälkeen.
Tutkimus suoritettiin Merlot Medi -potilastietojärjestelmästä haetuista ensihoitokertomuksista, lopullinen tutkimusjoukko muodostui 74 kertomuksesta. Tutkimuksen perusteella kouristelu saatiin loppumaan 43 potilaalla intranasaalisen midatsolaamin annostelulla, viidellä potilaalla pitäydyttiin toissijaisista lääkkeistä kouristelun jatkumisesta huolimatta ja kahdella lääkkeen vastetta ei oltu kirjattu. 24 potilaan kohdalla kouristelun hoitoa jatkettiin toissijaisella lääkkeellä toisen lääkkeenantoreitin kautta.
28 ensihoitokertomuksessa intranasaalisella midatsolaamilla lääkityistä oli merkitty jokin haittavaikutus liittyen hengitykseen, verenpaineeseen tai tajuntaan. Haittavaikutukset olivat lääkeaineelle yleisesti tunnettuja. Tietoperustana käytettiin suomalaisen kirjallisuuden lisäksi ulkomaalaisia lääketieteellisiä artikkeleita ja tutkimuksia.
Tämän tutkimuksen mukaan intranasaalisesti annostellulla midatsolaamilla on ollut hyvä vaste kouristelun hoidossa, 58% kouristuksista loppui ensimmäisen annostuksen jälkeen, käyttäen 5mg/ml vahvuista midatsolaamia. Kansainvälisissä tutkimuksissa on suositeltu vahvemman midatsolaamivalmisteen käyttöä, jolloin voitaisiin käyttää pienempää, optimaalisempaa annoskokoa.
Tutkimuksen aikana on tullut myös kehitysehdotuksia. Esille nousi etenkin potilaan järjestelmällinen tutkiminen ABCDE-mallin mukaisesti. Lääkkeen vaste oli jäänyt kirjaamatta useissa ensihoitokertomuksissa, joten ensihoitajan muistin tueksi ehdotetaan sähköiseen potilaskirjausjärjestelmään lisättävän ponnahdusikkunan muistuttamaan peruselintoimintojen arvojen sekä vasteen kirjaamisesta 10 minuuttia lääkkeen annostelun jälkeen.