Vessel TRIAGE : Miten palvelee meripelastustoimintaa?
Suomalainen, Topias (2018)
Suomalainen, Topias
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018092015285
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018092015285
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia vuonna 2015 julkaistua, Rajavartiolaitoksen johtamaa Vessel Triage -hanketta, jonka tuloksena syntyi vaara- tai onnettomuustilanteessa olevan aluksen turvallisuuden tilan arviointiin ja siihen liittyvään kommunikointiin hyödynnettävä Vessel Triage -menetelmä. Pääasiallisena tutkimuskysymyksenä oli selvittää, miten Vessel Triage palvelee meripelastustoimintaa eri osapuolien näkökulmasta. Näitä osapuolia ovat alus ja varustamo, meripelastusviranomaiset ja muut yhteistyöviranomaiset. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää Suomen meripelastusjärjestelmän rakenne ja sitä ohjaava normisto, toisaalta myös muulla tavoin Vessel Triageen liittyviä asioita, kuten turvallisuusjohtamisjärjestelmä ja MIRG-toiminta.
Tutkimusmenetelmiksi rajattiin perehtyminen olemassa olevaan kirjalliseen materiaaliin, ja asiantuntijahaastatteluihin. Kirjallinen materiaali oli tässä yhteydessä lähinnä internetistä löytyvää aineistoa. Tutkimuksessa kuitenkin hyödynnettiin myös kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n julkaisemaa kirjallisuutta. Asiantuntijahaastatteluilla pyrittiin saamaan kirjallista materiaalia tukevaa ja täydentävää tietoa sekä erilaisia näkökulmia aiheeseen.
Vessel Triagea on testattu mm. Rajavartiolaitoksen suuronnettomuusharjoituksissa ja simulaattoriolosuhteissa. Menetelmää on testattu myös varustamojen keskuudessa, jossa palaute on pääosin ollut hyvin positiivista. Vessel Triage on esitelty myös kansainvälisesti.
Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että Vessel Triage on hyvin onnistunut hanke. Menetelmä on selkeä, toimiva ja monipuolinen. Se on lisäksi yhteinen kaikille meripelastustapahtuman osapuolille, jolloin sitä käyttämällä voidaan saavuttaa selkeä, konkreettinen ja ennen kaikkea yhtenäinen tilannetietoisuus. Se selkeyttää myös tilanteeseen liittyvää kommunikointia, ja näin ollen vähentää siinä yhteydessä ilmeneviä väärinkäsityksiä. Menetelmä selkeyttää lisäksi viranomaisyhteistyötä etenkin silloin, kun meripelastustapahtumaan liittyy muita kuin varsinaisia meripelastusviranomaisia.
Tutkimusmenetelmiksi rajattiin perehtyminen olemassa olevaan kirjalliseen materiaaliin, ja asiantuntijahaastatteluihin. Kirjallinen materiaali oli tässä yhteydessä lähinnä internetistä löytyvää aineistoa. Tutkimuksessa kuitenkin hyödynnettiin myös kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n julkaisemaa kirjallisuutta. Asiantuntijahaastatteluilla pyrittiin saamaan kirjallista materiaalia tukevaa ja täydentävää tietoa sekä erilaisia näkökulmia aiheeseen.
Vessel Triagea on testattu mm. Rajavartiolaitoksen suuronnettomuusharjoituksissa ja simulaattoriolosuhteissa. Menetelmää on testattu myös varustamojen keskuudessa, jossa palaute on pääosin ollut hyvin positiivista. Vessel Triage on esitelty myös kansainvälisesti.
Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että Vessel Triage on hyvin onnistunut hanke. Menetelmä on selkeä, toimiva ja monipuolinen. Se on lisäksi yhteinen kaikille meripelastustapahtuman osapuolille, jolloin sitä käyttämällä voidaan saavuttaa selkeä, konkreettinen ja ennen kaikkea yhtenäinen tilannetietoisuus. Se selkeyttää myös tilanteeseen liittyvää kommunikointia, ja näin ollen vähentää siinä yhteydessä ilmeneviä väärinkäsityksiä. Menetelmä selkeyttää lisäksi viranomaisyhteistyötä etenkin silloin, kun meripelastustapahtumaan liittyy muita kuin varsinaisia meripelastusviranomaisia.