Asiakaslähtöisyys Riihimäen vankilan STOP-osastolla
Sihvola, Meri-Tuuli; Kallio, Tiia (2018)
Sihvola, Meri-Tuuli
Kallio, Tiia
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018091915241
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018091915241
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on ollut selvittää, miten asiakaslähtöisyys näkyy STOP-osastolla ja missä kohdin ja miten sitä olisi mahdollista edistää. Tutkimme STOP-osastoa Riihimäen vankilassa. Tavoitteena on tuoda Rikosseuraamuslaitokselle ja erityisesti Riihimäen vankilan STOP-osastolle hyödynnettävää tietoa vähän tutkitusta aiheesta.
Opinnäytetyön aihe on kehitetty vastaamaan Riihimäen vankilan STOP-osaston tarpeisiin. STOP-ohjelma on suunnattu seksuaalirikoksista tuomituille, joiden uusimisriski on arvioitu keskitasoiseksi tai korkeaksi. Ohjelmaa käyviä vankeja on kerrallaan 7-8 ja ohjelma on kestoltaan kahdeksan kuukautta, yhteensä vankipaikkoja on 20. Heidän kanssaan työskentelevät osaston vartijat, neljä ohjaajaa sekä psykologi.
Käytämme teoreettisena viitekehyksenä sosiaali- ja terveysalan tietoutta ja tutkimuksia asiakaslähtöisyydestä. Rikosseuraamusalalla teoriaa asiakaslähtöisyydestä ei ole tutkittu, joten pohjaamme teoriamme sosiaali- ja terveysalalle ja yhdistämme mm. Lähityö-hankkeen sekä lainsäädännön avulla asiakaslähtöisyyden rikosseuraamusalalle.
Opinnäytetyö on toteutettu laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä on käytetty puolistrukturoitua teemahaastattelua ja haastattelut on tehty Riihimäen vankilan STOP-osastolla vangeille ja henkilökunnalle. Teoriamme oli jaettu neljään teemaan perustuen teoriaan asiakaslähtöisyydestä. Vangit haastateltiin yksilöhaastatteluin ja henkilökunnalle teimme ryhmähaastattelun. Haastatteluista saatu aineisto on vankien osalta analysoitu teorialähtöisellä sisällönanalyysillä ja henkilökunnan haastattelut teemoittelun avulla.
Aineiston mukaiset tulokset osoittavat, että asiakaslähtöisyyden kannalta merkityksellisintä vangeille oli henkilökunnan ammatillisuus, aito kuulluksi tulemisen tunne yksilönä ja vaikuttamismahdol-lisuudet. Henkilökunnan puolelta se tarkoitti läsnäoloa, kuuntelemista ja mukana kulkemista. Tulosten johtopäätöksistä voidaan todeta, että osastolla asiakaslähtöisyys merkitsee vangin vastuuttamista toimimaan oma-aloitteisesti oman elämänsä asiantuntijana ja henkilökunnan tukevan vankia matkalla kohti rikoksetonta elämää. Kehittämisehdotuksina osastolla tulisi kiinnittää enemmän huomiota perehdytykseen, kuntoutusjatkumoiden sekä tuen järjestämiseen vapauduttaessa, sekä asioinnin tehokkuuteen.
Opinnäytetyön aihe on kehitetty vastaamaan Riihimäen vankilan STOP-osaston tarpeisiin. STOP-ohjelma on suunnattu seksuaalirikoksista tuomituille, joiden uusimisriski on arvioitu keskitasoiseksi tai korkeaksi. Ohjelmaa käyviä vankeja on kerrallaan 7-8 ja ohjelma on kestoltaan kahdeksan kuukautta, yhteensä vankipaikkoja on 20. Heidän kanssaan työskentelevät osaston vartijat, neljä ohjaajaa sekä psykologi.
Käytämme teoreettisena viitekehyksenä sosiaali- ja terveysalan tietoutta ja tutkimuksia asiakaslähtöisyydestä. Rikosseuraamusalalla teoriaa asiakaslähtöisyydestä ei ole tutkittu, joten pohjaamme teoriamme sosiaali- ja terveysalalle ja yhdistämme mm. Lähityö-hankkeen sekä lainsäädännön avulla asiakaslähtöisyyden rikosseuraamusalalle.
Opinnäytetyö on toteutettu laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä on käytetty puolistrukturoitua teemahaastattelua ja haastattelut on tehty Riihimäen vankilan STOP-osastolla vangeille ja henkilökunnalle. Teoriamme oli jaettu neljään teemaan perustuen teoriaan asiakaslähtöisyydestä. Vangit haastateltiin yksilöhaastatteluin ja henkilökunnalle teimme ryhmähaastattelun. Haastatteluista saatu aineisto on vankien osalta analysoitu teorialähtöisellä sisällönanalyysillä ja henkilökunnan haastattelut teemoittelun avulla.
Aineiston mukaiset tulokset osoittavat, että asiakaslähtöisyyden kannalta merkityksellisintä vangeille oli henkilökunnan ammatillisuus, aito kuulluksi tulemisen tunne yksilönä ja vaikuttamismahdol-lisuudet. Henkilökunnan puolelta se tarkoitti läsnäoloa, kuuntelemista ja mukana kulkemista. Tulosten johtopäätöksistä voidaan todeta, että osastolla asiakaslähtöisyys merkitsee vangin vastuuttamista toimimaan oma-aloitteisesti oman elämänsä asiantuntijana ja henkilökunnan tukevan vankia matkalla kohti rikoksetonta elämää. Kehittämisehdotuksina osastolla tulisi kiinnittää enemmän huomiota perehdytykseen, kuntoutusjatkumoiden sekä tuen järjestämiseen vapauduttaessa, sekä asioinnin tehokkuuteen.