Palontutkinnan kenttäkäsikirja Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselle
Kytömäki, Linnea (2018)
Kytömäki, Linnea
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018091815202
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018091815202
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä kartoitetaan Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen palontutkintaan liittyvät prosessit. Tavoitteena on kehittää ja yhdenmukaistaa kohteessa tehtävää paikkatutkintaa. Teorian ja tutkimuksesta saadun tiedon pohjalta laaditaan kenttäkäsikirja paikkatutkintaan. Kenttäoppaan tarkoituksena on varmistaa, että paikkatutkinta tehdään yhtenäisellä tavalla tutkijasta riippumatta. Kenttäkäsikirjaa tarjotaan myös muiden pelastuslaitosten käyttöön, jolloin tuloksia voidaan hyödyntää myös valtakunnallisesti.
Teoriaosuus muodostuu pelastuslaitoksen palontutkintaa koskevasta lainsäädännöstä, palontutkinnasta laaditusta kirjallisuudesta, ohjeista ja oppaista sekä kansainvälisistä artikkeleista. Työssä käytetään sekä kotimaista että kansainvälistä aineistoa. Lisäksi työssä hyödynnetään poliisin palontutkintaa käsittelevää materiaalia. Tiedonkeruumenetelminä käytetään kirjallisuuskatsausta, teemahaastattelua ja havainnointia. Kirjallisuuskatsauksessa kartoitetaan aiheeseen liittyvä teoriapohja. Teemahaastatteluilla ja havainnoinnilla kartoitetaan Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen paikkatutkinnan prosessit, tutkinnan dokumentointi, pelastuslaitoksen palontutkinnan nykytila ja tutkintaan liittyvät kehittämisehdotukset.
Teemahaastatteluiden ja havainnoinnin tuloksista ilmenee, että palontutkinnassa on eroja sekä valtakunnallisesti että pelastuslaitosten sisällä. Tutkinnan tekeminen ja dokumentointi eivät ole systemaattista. Pelastuslaitoksilta puuttuvat yhtenäiset ohjeistukset paikkatutkinnan tekemisestä. Teorian ja tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella kartoitettiin paikkatutkinnan prosessit, joihin kuuluvat esivalmistelut, alueen eristäminen, kohteessa tehtävä tutkinta sekä jälkitoimenpiteet. Prosessin pohjalta laadittiin palontutkinnan kenttäkäsikirja, jonka ohjeita noudattamalla voidaan varmistaa paikkatutkinnan kokonaisvaltaisuus ja järjestelmällisyys sekä turvata tutkinnan dokumentointi.
Jatkotutkimusaiheena opinnäytetyölle on kuulemismallin laatiminen palontutkinnassa tehtävistä haastatteluista. Lisäksi jatkotutkimusaiheina tuli esiin palontutkinnan suunnittelun, tutkinnan riskienarvioinnin sekä palontutkinnan tulosten monipuolisemman hyödyntämisen kehittäminen. Näiden lisäksi kehittämisehdotuksena ovat käsikirjan perehdyttäminen ja siihen liittyvän perehdyttämismallin laatiminen.
Teoriaosuus muodostuu pelastuslaitoksen palontutkintaa koskevasta lainsäädännöstä, palontutkinnasta laaditusta kirjallisuudesta, ohjeista ja oppaista sekä kansainvälisistä artikkeleista. Työssä käytetään sekä kotimaista että kansainvälistä aineistoa. Lisäksi työssä hyödynnetään poliisin palontutkintaa käsittelevää materiaalia. Tiedonkeruumenetelminä käytetään kirjallisuuskatsausta, teemahaastattelua ja havainnointia. Kirjallisuuskatsauksessa kartoitetaan aiheeseen liittyvä teoriapohja. Teemahaastatteluilla ja havainnoinnilla kartoitetaan Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen paikkatutkinnan prosessit, tutkinnan dokumentointi, pelastuslaitoksen palontutkinnan nykytila ja tutkintaan liittyvät kehittämisehdotukset.
Teemahaastatteluiden ja havainnoinnin tuloksista ilmenee, että palontutkinnassa on eroja sekä valtakunnallisesti että pelastuslaitosten sisällä. Tutkinnan tekeminen ja dokumentointi eivät ole systemaattista. Pelastuslaitoksilta puuttuvat yhtenäiset ohjeistukset paikkatutkinnan tekemisestä. Teorian ja tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella kartoitettiin paikkatutkinnan prosessit, joihin kuuluvat esivalmistelut, alueen eristäminen, kohteessa tehtävä tutkinta sekä jälkitoimenpiteet. Prosessin pohjalta laadittiin palontutkinnan kenttäkäsikirja, jonka ohjeita noudattamalla voidaan varmistaa paikkatutkinnan kokonaisvaltaisuus ja järjestelmällisyys sekä turvata tutkinnan dokumentointi.
Jatkotutkimusaiheena opinnäytetyölle on kuulemismallin laatiminen palontutkinnassa tehtävistä haastatteluista. Lisäksi jatkotutkimusaiheina tuli esiin palontutkinnan suunnittelun, tutkinnan riskienarvioinnin sekä palontutkinnan tulosten monipuolisemman hyödyntämisen kehittäminen. Näiden lisäksi kehittämisehdotuksena ovat käsikirjan perehdyttäminen ja siihen liittyvän perehdyttämismallin laatiminen.