Diesel-komponenttien ja niiden seosten laskennalliset ominaisuudet
Kukko, Miia (2018)
Kukko, Miia
Turun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018091115075
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018091115075
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin Neste Oyj:n diesel-komponenttien ja niistä valmistettujen binääriseosten laskennallisia ominaisuuksia. Opinnäytetyössä käsitellään dieselin ominaisuuksia, rakennetta ja valmistusta yleisesti, sekä esitellään kaikki tutkimuksessa käytetyt analyysit ja menetelmät sekä laskukaavat. Opinnäytetyössä tarkasteltiin useita eri laskentakaavoja, joiden antamia tuloksia verrattiin lähtöaineista ja/tai seoksista mitattuihin arvoihin.
Lähtöaineina käytettiin kahdeksaa Naantalin ja Porvoon jalostamon tuotetta. Kaikista lähtöaineista ja seoksista määritettiin kiehumisaluejakauma kahdella eri tislausmenetelmällä, tiheys, samepiste, jähmepiste, kylmäsuodatettavuus, IQT setaaniluku, leimahduspiste, kinemaattinen viskositeetti, taitekerroin ja aniliinipiste. Opinnäytetyön analysointiosuus suoritettiin Naantalin laadunvalvontalaboratoriossa.
Tutkittavat laskentakaavat oli kerätty ASTM-standardeista ja alan tutkimusartikkeleista. Laskentakaavoja oli yhteensä 24 kpl. Laskentakaavoilla laskettiin same- ja jähmepisteitä, kylmäsuodatettavuuksia, kahden eri menetelmän tislauspisteitä, leimahduspisteitä, setaani-indeksejä, taitekertoimia sekä kinemaattista viskositeettia, ja niihin käytettiin jo edellä mainittujen lisäksi mitattuja tiheyksiä ja aniliinipisteitä.
Erityisesti same-, jähme- sekä leimahduspisteelle löydettiin erittäin toimivat laskentakaavat, joskin suurin osa muistakin kaavoista osoittautui täysin käyttökelpoiseksi. Samepisteelle löytyi kaksi erittäin toimivaa laskukaavaa, jähmepisteelle yksi, ja leimahduspisteelle kolme. Laskentakaavat ovat käyttökelpoisia perinteisille keskitisleille, eli fossiilisille diesel-komponenteille ja -tuotteille.
Laskentakaavoja ei ole aiemmin testattu kyseisillä tuotteilla, joten opinnäytetyö antaa arvokasta tietoa tuotannonsuunnittelulle. Suurin osa laskukaavoista voidaan ottaa osaksi tehokasta fossiilisten diesel-polttoaineiden tuotannon suunnittelua.
Lähtöaineina käytettiin kahdeksaa Naantalin ja Porvoon jalostamon tuotetta. Kaikista lähtöaineista ja seoksista määritettiin kiehumisaluejakauma kahdella eri tislausmenetelmällä, tiheys, samepiste, jähmepiste, kylmäsuodatettavuus, IQT setaaniluku, leimahduspiste, kinemaattinen viskositeetti, taitekerroin ja aniliinipiste. Opinnäytetyön analysointiosuus suoritettiin Naantalin laadunvalvontalaboratoriossa.
Tutkittavat laskentakaavat oli kerätty ASTM-standardeista ja alan tutkimusartikkeleista. Laskentakaavoja oli yhteensä 24 kpl. Laskentakaavoilla laskettiin same- ja jähmepisteitä, kylmäsuodatettavuuksia, kahden eri menetelmän tislauspisteitä, leimahduspisteitä, setaani-indeksejä, taitekertoimia sekä kinemaattista viskositeettia, ja niihin käytettiin jo edellä mainittujen lisäksi mitattuja tiheyksiä ja aniliinipisteitä.
Erityisesti same-, jähme- sekä leimahduspisteelle löydettiin erittäin toimivat laskentakaavat, joskin suurin osa muistakin kaavoista osoittautui täysin käyttökelpoiseksi. Samepisteelle löytyi kaksi erittäin toimivaa laskukaavaa, jähmepisteelle yksi, ja leimahduspisteelle kolme. Laskentakaavat ovat käyttökelpoisia perinteisille keskitisleille, eli fossiilisille diesel-komponenteille ja -tuotteille.
Laskentakaavoja ei ole aiemmin testattu kyseisillä tuotteilla, joten opinnäytetyö antaa arvokasta tietoa tuotannonsuunnittelulle. Suurin osa laskukaavoista voidaan ottaa osaksi tehokasta fossiilisten diesel-polttoaineiden tuotannon suunnittelua.