Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti. Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Sähköisen asiointipalvelun käyttäjälähtöinen kehittäminen julkishallinnossa : Case: Rakennerahastotietojärjestelmän viranomaisen palvelut
Laaninen, Maria (2018)
Laaninen, Maria
Saimaan ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018091014986
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018091014986
Tiivistelmä
Tutkimusongelmana oli, millainen käyttäjäkokemus EU:n rakennerahastoja hallinnoivien välittävien toimielinten rahoittaja- ja maksajaviranomaisille syntyy rakennerahastotietojärjestelmän käyttämisestä ja miten tätä käyttäjäkokemusta voitaisiin kehittää palvelumuotoilun avulla. Tarkasteltava tietojärjestelmä oli EURA 2014 -järjestelmä. Tutkimuksessa selvitettiin nykyisiä käyttäjäkokemuksia hankehakemus- ja päätösprosessista sekä maksatushakemus- ja päätösprosessista EURA 2014 -järjestelmässä. Kokemuksia verrattiin edellisen rakennerahasto-ohjelmakauden tietojärjestelmiin. Lisäksi rahoittajat ja maksajat saivat esittää kehittämisehdotuksiaan EURA 2014 -järjestelmään sekä toiveitaan ja odotuksiaan seuraavan rakennerahasto-ohjelmakauden tietojärjestelmää kohtaan. Tutkimuksen tarkoituksena oli antaa lopuksi kehittämisehdotus rakennerahastotietojärjestelmän kehittämisestä palvelumuotoilun avulla.
Tutkimusmenetelmänä oli laadullinen tapaustutkimus. Empiirinen aineisto hankittiin strukturoidulla lomakekyselyllä verkkopalvelussa. Tulosten perusteella rahoittajien ja maksajien käyttäjäkokemus EURA 2014 -järjestelmän ydinprosesseihin on hyvällä tasolla. Kyselyyn vastanneista rahoittajat ovat hieman tyytyväisempiä kuin maksajat. Käyttäjäkokemukset edellisen rakennerahasto-ohjelmakauden tietojärjestelmiin nähden ovat paremmat. Rahoittajat ja maksajat esittivät runsaasti kehittämisehdotuksia sekä EURA 2014 -järjestelmän ydinprosesseihin että seuraavan rakennerahasto-ohjelmakauden tietojärjestelmään. Kehittämisehdotuksia saatiin eniten prosessien sujuvuuteen liittyviin seikkoihin. Vastaajien mukaan rakennerahastotietojärjestelmän tulisi olla sekä teknisesti että toiminnallisesti käytettävyydeltään aiempaa parempi, toimintavarmempi ja käyttäjää yksilöllisesti palvelevampi.
Käyttäjäkokemusta voidaan kehittää palvelumuotoilun avulla. Soveltuvin tapa rakennerahastotietojärjestelmän mahdollisuudet ja rajoitteet huomioiden on yhteiskehittäminen valittujen käyttäjäryhmien kanssa. Menetelminä voidaan käyttää esimerkiksi kehittämistyöpajoja ja käyttäjien tekemää testausta. Palvelumuotoilulla voidaan tuottaa rakennerahastotietojärjestelmää sekä kustannustehokkaasti että käyttäjälähtöisesti. Palvelumuotoilulla voidaan varmistaa, että palvelu on käyttäjillä toimivaksi testattu ennen kuin se siirretään tuotantoon.
Tutkimusmenetelmänä oli laadullinen tapaustutkimus. Empiirinen aineisto hankittiin strukturoidulla lomakekyselyllä verkkopalvelussa. Tulosten perusteella rahoittajien ja maksajien käyttäjäkokemus EURA 2014 -järjestelmän ydinprosesseihin on hyvällä tasolla. Kyselyyn vastanneista rahoittajat ovat hieman tyytyväisempiä kuin maksajat. Käyttäjäkokemukset edellisen rakennerahasto-ohjelmakauden tietojärjestelmiin nähden ovat paremmat. Rahoittajat ja maksajat esittivät runsaasti kehittämisehdotuksia sekä EURA 2014 -järjestelmän ydinprosesseihin että seuraavan rakennerahasto-ohjelmakauden tietojärjestelmään. Kehittämisehdotuksia saatiin eniten prosessien sujuvuuteen liittyviin seikkoihin. Vastaajien mukaan rakennerahastotietojärjestelmän tulisi olla sekä teknisesti että toiminnallisesti käytettävyydeltään aiempaa parempi, toimintavarmempi ja käyttäjää yksilöllisesti palvelevampi.
Käyttäjäkokemusta voidaan kehittää palvelumuotoilun avulla. Soveltuvin tapa rakennerahastotietojärjestelmän mahdollisuudet ja rajoitteet huomioiden on yhteiskehittäminen valittujen käyttäjäryhmien kanssa. Menetelminä voidaan käyttää esimerkiksi kehittämistyöpajoja ja käyttäjien tekemää testausta. Palvelumuotoilulla voidaan tuottaa rakennerahastotietojärjestelmää sekä kustannustehokkaasti että käyttäjälähtöisesti. Palvelumuotoilulla voidaan varmistaa, että palvelu on käyttäjillä toimivaksi testattu ennen kuin se siirretään tuotantoon.