ITSEARVIOINTI OSANA TYÖNTEKIJÄN OSAAMISEN KEHITTÄMISTÄ
Tuomi, Jarna (2018)
Tuomi, Jarna
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018082014586
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018082014586
Tiivistelmä
Itsearviointi on keino kehittää omaa osaamista ja oppia tunnistamaan omia vahvuuksia ja kehittämisen kohteita. Tästä syystä kohteena olevassa vakuutusalan yhtiössä haluttiin kehittää itsearviointia tukemaan paremmin työntekijän osaamisen kehittymistä. Aihe oli luonteva valinta myös tutkimuksellisen kehittämistyön kohteeksi sen ajankohtaisuuden ja todellisen tarpeen vuoksi.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia miten itsearviointia voisi kehittää vastaamaan paremmin sekä työntekijöiden että esimiesten tarpeita. Työssä haluttiin selvittää itsearvioinnin nykytilaa ja sen hyödynnettävyyttä sekä kehittämisen paikkoja nykyiseen malliin verrattuna. Tavoitteena oli kehittää itsearviointia entistä paremmaksi korjaamalla siinä ilmeneviä puutteita. Lisäksi haluttiin myös ohjeistaa esimiehiä parempaan itsearvioinnin hyödyntämiseen arkisessa valmennustyössä.
Teoreettisen viitekehyksen muodostivat itsearviointi ja osaaminen sekä kehityskeskustelut. Tukea haettiin myös valmentavasta johtajuudesta sen ollessa yhtiössä osana johtamiskulttuuria. Yhtiössä käytössä olevat osaamisen osa-alueet auttoivat itsearvioinnin tarpeiden ja tavoitteiden ymmärtämisessä ja ne nivottiin osaksi työntekijän ja esimiehen välisiä valmennuskeskusteluita.
Tutkimuksen lähestymistapana tässä työssä käytettiin tapaustutkimusta. Empiirinen tutkimusosuus suoritettiin työntekijöille tehdyllä kyselyllä ja esimiehiä haastattelemalla. Tulokset osoittivat puutteita käytössä olleen itsearviointimallin hyödyntämisessä sekä arviointitiheydessä.
Opinnäytetyön lopputuloksena kehitettiin itsearviointia vastaamaan paremmin tutkimuksessa todettuja tarpeita. Arviointitiheyttä kasvatettiin ja valmennuskäyttöön tuotiin kevyempi ja helpommin käytettävä itsearviointilomake sekä ohjeistus esimiehille itsearvioinnin hyödyntämiseen. Itsearvioinnista pyrittiin näillä toimilla tekemään ympärivuoden käytössä oleva kokonaisuus, jota voidaan hyödyntää valmennusten yhteydessä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia miten itsearviointia voisi kehittää vastaamaan paremmin sekä työntekijöiden että esimiesten tarpeita. Työssä haluttiin selvittää itsearvioinnin nykytilaa ja sen hyödynnettävyyttä sekä kehittämisen paikkoja nykyiseen malliin verrattuna. Tavoitteena oli kehittää itsearviointia entistä paremmaksi korjaamalla siinä ilmeneviä puutteita. Lisäksi haluttiin myös ohjeistaa esimiehiä parempaan itsearvioinnin hyödyntämiseen arkisessa valmennustyössä.
Teoreettisen viitekehyksen muodostivat itsearviointi ja osaaminen sekä kehityskeskustelut. Tukea haettiin myös valmentavasta johtajuudesta sen ollessa yhtiössä osana johtamiskulttuuria. Yhtiössä käytössä olevat osaamisen osa-alueet auttoivat itsearvioinnin tarpeiden ja tavoitteiden ymmärtämisessä ja ne nivottiin osaksi työntekijän ja esimiehen välisiä valmennuskeskusteluita.
Tutkimuksen lähestymistapana tässä työssä käytettiin tapaustutkimusta. Empiirinen tutkimusosuus suoritettiin työntekijöille tehdyllä kyselyllä ja esimiehiä haastattelemalla. Tulokset osoittivat puutteita käytössä olleen itsearviointimallin hyödyntämisessä sekä arviointitiheydessä.
Opinnäytetyön lopputuloksena kehitettiin itsearviointia vastaamaan paremmin tutkimuksessa todettuja tarpeita. Arviointitiheyttä kasvatettiin ja valmennuskäyttöön tuotiin kevyempi ja helpommin käytettävä itsearviointilomake sekä ohjeistus esimiehille itsearvioinnin hyödyntämiseen. Itsearvioinnista pyrittiin näillä toimilla tekemään ympärivuoden käytössä oleva kokonaisuus, jota voidaan hyödyntää valmennusten yhteydessä.