Sosiaalinen kuntoutus : Kirjallisuuskatsaus sosiaalisen kuntoutuksen työmuodoista ja -menetelmistä
Kauppinen, Marja-Liisa (2018)
Kauppinen, Marja-Liisa
Oulun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018081514513
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018081514513
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkoituksena on kuvailla millä työmuodoilla, kenen toimesta ja millä sosiaalityön areenoilla sosiaalista kuntoutusta toteutetaan. Tavoitteena on tuottaa oppimateriaalia, jota opiskelijat sekä opettajat voivat hyödyntää sosiaalialan ja kuntoutuksen tutkinto-ohjelmissa. Tavoitteena on myös tuottaa tietoa siitä, miten sosiaalista kuntoutusta toteutetaan käytännössä. Tämä tieto on hyödynnettävissä kaikkien sosiaalista kuntousta tekevien työssä. Opinnäytetyön tilaajana on Oulun ammattikorkeakoulu.
Opinnäytetyöni tietoperusta koostuu sosiaalinen kuntoutus käsitteen ja käytäntöjen määrittelemisestä sekä sosiaalityön areenoiden määrittelemisestä. Tämän lisäksi kuvaan järjestötoimintaa. Opinnäytetyöni on kvalitatiivinen tutkimus ja tutkimusmenetelmänä olen käyttänyt kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Aineistona olen käyttänyt aiempia tutkimuksia sekä hanke-ja projektiraportteja.
Tuloksista ilmeni, että sosiaalinen kuntoutus sisältää monenlaisia eri toimintoja ja sitä toteuttavat eri tahot erilaisin yhteistyön muodoin. Toiminta on moniammatillista ja monialaista yhteistyötä, usein verkostoyhteistyötä. Järjestöillä on merkittävä rooli sekä palvelujen tuottajina, järjestäjinä että toiminnan kehittäjinä. Sosiaalista kuntoutusta toteutetaan ja kehitetään usein erilaisissa hankkeissa ja projekteissa. Sosiaaliselle kuntoutukselle tunnusomaista on suunnitelmallisuus, tavoitteellisuus ja pitkäjänteisyys. Toiminnan yleisenä tavoitteena on osallisuuden lisääminen. Riippumatta kohderyhmästä, prosessi näyttää sisältävän alkuselvityksen, tavoitteiden määrittämisen, suunnitelman tekemisen, toiminnan, seurannan ja jatkopolulle siirtymisen. Työmuotoina oli useimmiten yksilövalmennus (yksilöohjaus) ja ryhmävalmennus. Yksilöohjausta sisältyi myös muihin työmuotoihin, esimerkiksi kuntouttavaan työtoimintaan. Kaikissa työmuodoissa korostui toiminnallisuus, tekeminen. Matalan kynnyksen päivätoiminta koettiin erityisen tarpeelliseksi syrjäytyneille ja pitkäaikaistyöttömille.
Opinnäytetyöni sisältää teoriatietoa sosiaalisesta kuntoutuksesta käsitteenä sekä kuvausta työmuodoista, joten sitä voivat hyödyntää kaikki sosiaalisen kuntoutuksen parissa työskentelevät. Jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista tehdä empiirinen tutkimus sosiaalisesta kuntoutuksesta (asiakkaiden kokemuksista, työntekijöiden kokemuksista) tai tutkimus sosiaalialan järjestöjen tarjoamista sosiaalisen kuntoutuksen palveluista.
Opinnäytetyöni tietoperusta koostuu sosiaalinen kuntoutus käsitteen ja käytäntöjen määrittelemisestä sekä sosiaalityön areenoiden määrittelemisestä. Tämän lisäksi kuvaan järjestötoimintaa. Opinnäytetyöni on kvalitatiivinen tutkimus ja tutkimusmenetelmänä olen käyttänyt kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Aineistona olen käyttänyt aiempia tutkimuksia sekä hanke-ja projektiraportteja.
Tuloksista ilmeni, että sosiaalinen kuntoutus sisältää monenlaisia eri toimintoja ja sitä toteuttavat eri tahot erilaisin yhteistyön muodoin. Toiminta on moniammatillista ja monialaista yhteistyötä, usein verkostoyhteistyötä. Järjestöillä on merkittävä rooli sekä palvelujen tuottajina, järjestäjinä että toiminnan kehittäjinä. Sosiaalista kuntoutusta toteutetaan ja kehitetään usein erilaisissa hankkeissa ja projekteissa. Sosiaaliselle kuntoutukselle tunnusomaista on suunnitelmallisuus, tavoitteellisuus ja pitkäjänteisyys. Toiminnan yleisenä tavoitteena on osallisuuden lisääminen. Riippumatta kohderyhmästä, prosessi näyttää sisältävän alkuselvityksen, tavoitteiden määrittämisen, suunnitelman tekemisen, toiminnan, seurannan ja jatkopolulle siirtymisen. Työmuotoina oli useimmiten yksilövalmennus (yksilöohjaus) ja ryhmävalmennus. Yksilöohjausta sisältyi myös muihin työmuotoihin, esimerkiksi kuntouttavaan työtoimintaan. Kaikissa työmuodoissa korostui toiminnallisuus, tekeminen. Matalan kynnyksen päivätoiminta koettiin erityisen tarpeelliseksi syrjäytyneille ja pitkäaikaistyöttömille.
Opinnäytetyöni sisältää teoriatietoa sosiaalisesta kuntoutuksesta käsitteenä sekä kuvausta työmuodoista, joten sitä voivat hyödyntää kaikki sosiaalisen kuntoutuksen parissa työskentelevät. Jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista tehdä empiirinen tutkimus sosiaalisesta kuntoutuksesta (asiakkaiden kokemuksista, työntekijöiden kokemuksista) tai tutkimus sosiaalialan järjestöjen tarjoamista sosiaalisen kuntoutuksen palveluista.