Sosiaali- ja terveydenhuollon tilannekuvan sisältö kriisi- ja häiriötilanteissa
Koskela, Mari (2018)
Koskela, Mari
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018062814266
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018062814266
Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveydenhuollon tilannekuvan sisältö kriisi- ja häiriötilanteissa
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, mitkä tiedot ovat oleellisia sosiaali- ja terveydenhuollon tilannekuvan sisällössä erilaisissa kriisi- ja häiriötilanteissa. Tavoitteena oli niin ikään kartoitetun tiedon pohjalta kehittää tilannekuvan keräämiseen soveltuva yleinen tiedonkeruumalli. Tilannekuvan sisältötarpeita tarkasteltiin paikallisella tasolla, alueellisella tasolla ja valtakunnallisella tasolla sekä yhteistyötahoille välitettävän tilannekuvan sisällön näkökulmasta. Opinnäytetyön aihe nousi esille sosiaali- ja terveysministeriön valmiusyksikön tiedostaman tarpeen kautta ja työskentelyn aikana valmiusyksikön kanssa tehtiin yhteistyötä opinnäytetyön suunnitelman tarkentamiseksi sekä aineiston hankkimiseksi. Opinnäytetyön on tarkoitus omalta osaltaan tukea sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnittelua.
Opinnäytetyön viitekehyksessä tuodaan esille työn kannalta keskeisiä käsitteitä sekä sitä kontekstia, mihin tilannekuvan sisältötarpeita kartoitetaan. Painotus on varautumisen sekä kriisi- ja häiriötilanteiden hallinnan vastuiden esille tuomisessa sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmasta katsottuna. Viitekehyksen vahvana kivijalkana ovat Suomen lainsäädäntö, Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (2017) sekä Valtioneuvoston periaatepäätös kokonaisturvallisuudesta (2012). Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastatteluun pohjautuvia asiantuntijahaastatteluita. Haastateltavia asiantuntijoita oli yhteensä 14. Heillä kaikilla oli kokemusta kriisi- ja häiriötilanteiden johtamisesta joko paikallisella, alueellisella tai valtakunnallisella tasolla. Kaikilla näillä tasoilla oli sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon asiantuntijoita. Näitä asiantuntijoita oli yhteensä 11. Lisäksi haastateltiin kolmea sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa yhteistyötä tehnyttä asiantuntijaa. Haastattelut toteutettiin kesäkuun ja lokakuun 2017 välillä. Haastattelutilanteessa konkretisoinnin tukena oli kolme keksittyä tapauskuvausta erilaisista kriisi- ja häiriötilanteista. Haastatteluiden kautta syntynyt aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Tuloksissa nousi esille se, että hyvin monenlainen tieto on olennaista tilannekuvan sisällössä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tuloksissa tarkastellaan kaikkien eri toimijatasojen sekä yhteistyötahoille välitettävän tilannekuvan sisällön tarpeita erikseen. Paikallisella tasolla sosiaalihuollon ja terveydenhuollon tilannekuvan tarpeet erosivat selkeästi toisistaan. Tämän vuoksi paikallisen tason tilannekuvan tarve on jaettu erikseen sosiaalihuoltoon ja terveydenhuoltoon. Opinnäytetyön perusteella tilannekuvan sisällön tarve on kaikilla tasoilla ja toimijoilla yhteydessä heidän lakisääteisiin tehtäviinsä sekä kriisi- ja häiriötilanteiden hallinnassa oleviin rooleihinsa. Tilannekuvan sisällön tarve voi olla osittain samanlaistakin ja hyvin usein se limittyy toisiin toimijoihin. Silti jokainen toimija tarvitsee juuri omanlaistaan tietoa hoitaakseen omaa tehtäväänsä parhaalla mahdollisella tavalla. Tulosten perusteella ei voitu luoda tutkimuksen tavoitteena ollutta tilannekuvan keräämiseen soveltuvaa yleisistä tiedonkeruumallia. Yksi yksittäinen malli ei olisi soveltunut konkreettiseksi apuvälineeksi eri toimijoiden tilannekuvan keräämiseen, joten malli päädyttiin lopulta jättämään pois tästä opinnäytetyöstä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, mitkä tiedot ovat oleellisia sosiaali- ja terveydenhuollon tilannekuvan sisällössä erilaisissa kriisi- ja häiriötilanteissa. Tavoitteena oli niin ikään kartoitetun tiedon pohjalta kehittää tilannekuvan keräämiseen soveltuva yleinen tiedonkeruumalli. Tilannekuvan sisältötarpeita tarkasteltiin paikallisella tasolla, alueellisella tasolla ja valtakunnallisella tasolla sekä yhteistyötahoille välitettävän tilannekuvan sisällön näkökulmasta. Opinnäytetyön aihe nousi esille sosiaali- ja terveysministeriön valmiusyksikön tiedostaman tarpeen kautta ja työskentelyn aikana valmiusyksikön kanssa tehtiin yhteistyötä opinnäytetyön suunnitelman tarkentamiseksi sekä aineiston hankkimiseksi. Opinnäytetyön on tarkoitus omalta osaltaan tukea sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnittelua.
Opinnäytetyön viitekehyksessä tuodaan esille työn kannalta keskeisiä käsitteitä sekä sitä kontekstia, mihin tilannekuvan sisältötarpeita kartoitetaan. Painotus on varautumisen sekä kriisi- ja häiriötilanteiden hallinnan vastuiden esille tuomisessa sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmasta katsottuna. Viitekehyksen vahvana kivijalkana ovat Suomen lainsäädäntö, Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (2017) sekä Valtioneuvoston periaatepäätös kokonaisturvallisuudesta (2012). Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastatteluun pohjautuvia asiantuntijahaastatteluita. Haastateltavia asiantuntijoita oli yhteensä 14. Heillä kaikilla oli kokemusta kriisi- ja häiriötilanteiden johtamisesta joko paikallisella, alueellisella tai valtakunnallisella tasolla. Kaikilla näillä tasoilla oli sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon asiantuntijoita. Näitä asiantuntijoita oli yhteensä 11. Lisäksi haastateltiin kolmea sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa yhteistyötä tehnyttä asiantuntijaa. Haastattelut toteutettiin kesäkuun ja lokakuun 2017 välillä. Haastattelutilanteessa konkretisoinnin tukena oli kolme keksittyä tapauskuvausta erilaisista kriisi- ja häiriötilanteista. Haastatteluiden kautta syntynyt aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Tuloksissa nousi esille se, että hyvin monenlainen tieto on olennaista tilannekuvan sisällössä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tuloksissa tarkastellaan kaikkien eri toimijatasojen sekä yhteistyötahoille välitettävän tilannekuvan sisällön tarpeita erikseen. Paikallisella tasolla sosiaalihuollon ja terveydenhuollon tilannekuvan tarpeet erosivat selkeästi toisistaan. Tämän vuoksi paikallisen tason tilannekuvan tarve on jaettu erikseen sosiaalihuoltoon ja terveydenhuoltoon. Opinnäytetyön perusteella tilannekuvan sisällön tarve on kaikilla tasoilla ja toimijoilla yhteydessä heidän lakisääteisiin tehtäviinsä sekä kriisi- ja häiriötilanteiden hallinnassa oleviin rooleihinsa. Tilannekuvan sisällön tarve voi olla osittain samanlaistakin ja hyvin usein se limittyy toisiin toimijoihin. Silti jokainen toimija tarvitsee juuri omanlaistaan tietoa hoitaakseen omaa tehtäväänsä parhaalla mahdollisella tavalla. Tulosten perusteella ei voitu luoda tutkimuksen tavoitteena ollutta tilannekuvan keräämiseen soveltuvaa yleisistä tiedonkeruumallia. Yksi yksittäinen malli ei olisi soveltunut konkreettiseksi apuvälineeksi eri toimijoiden tilannekuvan keräämiseen, joten malli päädyttiin lopulta jättämään pois tästä opinnäytetyöstä.