Kehitynkö? : Laadukkaan harjoittelun merkitys instrumenttiharjoittelussa.
Kangasniemi, Matias (2018)
Kangasniemi, Matias
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018062114189
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018062114189
Tiivistelmä
Tämän työn tarkoituksena on selvittää, kuinka soitonharjoittelusta voisi saada tehokkaampaa ja löytää käytänteitä, joita jokainen musiikkipedagogi ja instrumentin opiskelija pystyy soveltamaan työskentelyssään. Tutkimusongelmaa lähdettiin selvittämään viiden harjoittelun laatua määrittävän osa-alueen kautta, jotka ovat harjoittelun suunnitelmallisuuden merkitys, tavoitteet ja motivaatio, palaute kehittymisen tukena, flow-tila ja soittaminen, sekä ylirasitustilat. Osa-alueet perustuvat liikuntatieteiden tohtori Juha Hulmin fyysisen harjoittelun peruspilareihin, lukuunottamatta flow-tilaa. Flow-tilan haluttiin nostaa tutkimukseen esille, koska tutkimukset ovat todenneet sen olevan oppimisen optimaallisin tila.
Työ toteutettiin teemahaastatteluna ja haastateltavaksi pyydettiin neljää suomalaista pitkään alalla toiminutta rytmimusiikin ammattilaista. Haastatteluiden avulla selvitettiin haastateltavien toimivaksi toteamia käytänteitä ja heidän näkemyksiään harjoittelun laatua määrittävistä osa-alueista. Haastetteluissa nousi esille useita yhtenäisiä piirteitä haastateltavien vastausten välillä, kuten laadun tarkkailu harjoittelussa ja erityisen määrätietoinen harjoittelu soittouran aikana. Yhtenevät piirteet haastateltavien vastauksissa vahvistavat käsitystä siitä, että muutkin musiikin parissa toimivat voisivat hyötyä näiden käytänteiden ja näkemysten soveltamisesta.
Tämän työn tuloksista on varmasti hyötyä muusikoille ja musiikkipedagogeille erityisesti rytmimusiikin puolella, mutta myös muiden muusikkityylien edustajille. Tämä työ voi myös toimia motivaation herättäjänä kohti määrätietoisempaa ja laadukkaampaa instrumentin harjoittelua.
Työ toteutettiin teemahaastatteluna ja haastateltavaksi pyydettiin neljää suomalaista pitkään alalla toiminutta rytmimusiikin ammattilaista. Haastatteluiden avulla selvitettiin haastateltavien toimivaksi toteamia käytänteitä ja heidän näkemyksiään harjoittelun laatua määrittävistä osa-alueista. Haastetteluissa nousi esille useita yhtenäisiä piirteitä haastateltavien vastausten välillä, kuten laadun tarkkailu harjoittelussa ja erityisen määrätietoinen harjoittelu soittouran aikana. Yhtenevät piirteet haastateltavien vastauksissa vahvistavat käsitystä siitä, että muutkin musiikin parissa toimivat voisivat hyötyä näiden käytänteiden ja näkemysten soveltamisesta.
Tämän työn tuloksista on varmasti hyötyä muusikoille ja musiikkipedagogeille erityisesti rytmimusiikin puolella, mutta myös muiden muusikkityylien edustajille. Tämä työ voi myös toimia motivaation herättäjänä kohti määrätietoisempaa ja laadukkaampaa instrumentin harjoittelua.