Mahdollistavat tekijät erityislasten osallistumisessa urheiluseuratoimintaan hyvinkääläisten urheiluseurojen kokemana
Verkama, Olli (2018)
Verkama, Olli
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061914125
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061914125
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää mahdollistavia tekijöitä erityislasten ja -nuorten osallistumisessa urheiluseuratoimintaan hyvinkääläisten urheiluseuratoimijoiden kokemana. Aihetta on tutkittu Suomessa aikaisemmin lähinnä paikallisesti sekä erityislasten ja heidän perheidensä kokemana, mutta urheiluseurojen kokemukset ovat jääneet vähemmälle. Opinnäytetyön yhteistyökumppani oli Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja aineistonkeruumenetelmä käytettiin teemahaastattelua. Aineisto kerättiin haastattelemalla hyvinkääläisten urheiluseurojen toimijoita. Teemat pohjautuivat pitkälti Saaren (2015) aikaisempaan webropol -kyselyyn urheiluseuroille siitä, millaista tukea seurat tarvitsevat erityisliikunnan järjestämiseen liittyvissä asioissa. Kyseisen kyselyn pohjalta nousseita asioita yhdistettiin teemoiksi. Tämän työn tavoitteena oli näiden teemojen kautta selvittää minkälaista tietoa ja konkreettisia tukitoimia seurat kaipaisivat, joiden avulla erityislapset ja -nuoret voisivat jatkossa osallistua urheiluseuratoimintaan yhdenvertaisesti. Tavoitteena oli myös saada selville mitkä ovat ylipäätään heidän tietonsa erityislapsille ja -nuorille suunnatusta liikunnasta, jotta tukitoimia voitaisiin kohdentaa tarkemmin.
Aikaisemmissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että urheiluseuroilta kaivataan panostusta erityislasten ja -nuorten liikunnalle. Opinnäytetyön tuloksissa selvisikin, että haastatellut urheiluseuratoimijat tiedostavat tämän asian. Seuratoimijat haluaisivatkin mahdollistaa nykyistä paremmin yksittäisen lapsen osallistumisen yleiseen ryhmään sekä perustaa erillisiä erityisryhmiä, mutta he kokivat prosessin yleisesti ottaen hankalaksi. Haastatellut kokivat, että he eivät löydä tietoa tarpeeksi helposti esimerkiksi tilojen esteettömyydestä ja erityislapsesta, tai se vie liikaa ajallisia resursseja. Seuratoimijat kaipaisivat myös monimuotoisempaa paikallista yhteistyötä, sillä tähänkin vaikuttivat heidän tiedonpuutteensa esimerkiksi paikallisista järjestöistä, toimijoista sekä ajalliset resurssinsa. Ylipäätään prosessien helppous ja selkeys koettiin mahdollistavana tekijänä, kuin myös seuratoimijoiden entiset tai nykyiset kontaktit koskien erityisliikuntaa. Rahallisten resurssien koettiin mahdollistavan esimerkiksi nykyisten ohjaajien koulutusta tai uusien palkkaamista, mutta niiden ei koettu suoranaisesti vaikuttavan prosessien helppouteen.
Haastatteluissa pyrittiin syventymään tarkemmin Saaren (2015) aikaisemman webropol -kyselyn tuloksiin. Haastatteluissa päästiinkin pureutumaan niihin syihin, mitkä tekijät mahdollistaisivat urheiluseurojen mielestä erityislasten ja nuorten osallistumisen urheiluseuratoimintaan. Seuratoimijat oivalsivat asioita esimerkiksi kaikille avoimen liikunnan merkityksestä, ja heiltä tuli myös konkreettisia ehdotuksia siihen, minkälaisia tukitoimia he tarvitsisivat lisää. Urheiluseurojen resurssien ollessa rajalliset, yksi suurimmista mahdollistavista tekijöistä olisikin pyrkiä helpottamaan urheiluseurojen tiedonsaantia esimerkiksi keskittämällä entistä tehokkaammin tietoa. Jatkossa olisi lisäksi hyvä tutkia, miten urheiluseurat, kunta ja järjestöt voisivat tehdä laajempaa yhteistyötä erityisesti paikallisesti näiden mahdollistavien tekijöiden toteuttamiseksi.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja aineistonkeruumenetelmä käytettiin teemahaastattelua. Aineisto kerättiin haastattelemalla hyvinkääläisten urheiluseurojen toimijoita. Teemat pohjautuivat pitkälti Saaren (2015) aikaisempaan webropol -kyselyyn urheiluseuroille siitä, millaista tukea seurat tarvitsevat erityisliikunnan järjestämiseen liittyvissä asioissa. Kyseisen kyselyn pohjalta nousseita asioita yhdistettiin teemoiksi. Tämän työn tavoitteena oli näiden teemojen kautta selvittää minkälaista tietoa ja konkreettisia tukitoimia seurat kaipaisivat, joiden avulla erityislapset ja -nuoret voisivat jatkossa osallistua urheiluseuratoimintaan yhdenvertaisesti. Tavoitteena oli myös saada selville mitkä ovat ylipäätään heidän tietonsa erityislapsille ja -nuorille suunnatusta liikunnasta, jotta tukitoimia voitaisiin kohdentaa tarkemmin.
Aikaisemmissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että urheiluseuroilta kaivataan panostusta erityislasten ja -nuorten liikunnalle. Opinnäytetyön tuloksissa selvisikin, että haastatellut urheiluseuratoimijat tiedostavat tämän asian. Seuratoimijat haluaisivatkin mahdollistaa nykyistä paremmin yksittäisen lapsen osallistumisen yleiseen ryhmään sekä perustaa erillisiä erityisryhmiä, mutta he kokivat prosessin yleisesti ottaen hankalaksi. Haastatellut kokivat, että he eivät löydä tietoa tarpeeksi helposti esimerkiksi tilojen esteettömyydestä ja erityislapsesta, tai se vie liikaa ajallisia resursseja. Seuratoimijat kaipaisivat myös monimuotoisempaa paikallista yhteistyötä, sillä tähänkin vaikuttivat heidän tiedonpuutteensa esimerkiksi paikallisista järjestöistä, toimijoista sekä ajalliset resurssinsa. Ylipäätään prosessien helppous ja selkeys koettiin mahdollistavana tekijänä, kuin myös seuratoimijoiden entiset tai nykyiset kontaktit koskien erityisliikuntaa. Rahallisten resurssien koettiin mahdollistavan esimerkiksi nykyisten ohjaajien koulutusta tai uusien palkkaamista, mutta niiden ei koettu suoranaisesti vaikuttavan prosessien helppouteen.
Haastatteluissa pyrittiin syventymään tarkemmin Saaren (2015) aikaisemman webropol -kyselyn tuloksiin. Haastatteluissa päästiinkin pureutumaan niihin syihin, mitkä tekijät mahdollistaisivat urheiluseurojen mielestä erityislasten ja nuorten osallistumisen urheiluseuratoimintaan. Seuratoimijat oivalsivat asioita esimerkiksi kaikille avoimen liikunnan merkityksestä, ja heiltä tuli myös konkreettisia ehdotuksia siihen, minkälaisia tukitoimia he tarvitsisivat lisää. Urheiluseurojen resurssien ollessa rajalliset, yksi suurimmista mahdollistavista tekijöistä olisikin pyrkiä helpottamaan urheiluseurojen tiedonsaantia esimerkiksi keskittämällä entistä tehokkaammin tietoa. Jatkossa olisi lisäksi hyvä tutkia, miten urheiluseurat, kunta ja järjestöt voisivat tehdä laajempaa yhteistyötä erityisesti paikallisesti näiden mahdollistavien tekijöiden toteuttamiseksi.