Varahenkilöstössä työskentelevien hoitajien kokemukset työhyvinvoinnistaan
Katajisto, Maritta; Hyrkäs, Katri (2018)
Katajisto, Maritta
Hyrkäs, Katri
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061814050
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061814050
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Rauman sosiaali- ja terveysalan akuuttivarahenkilöstössä työskentelevien hoitajien kokemuksia työhyvinvoinnistaan. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa työterveyshuollon ja varahenkilöiden esimiesten käyttöön siitä, miten varahenkilöstössä työskentelevät hoitajat kokevat työhyvinvointinsa.
Tutkimus oli kvantitatiivinen ja se toteutettiin puolistrukturoidulla sähköisellä kyselylomakkeella. Kyselylomake sisälsi neljä osa-aluetta: organisaatioon, työyhteisöön ja johtamiseen, varahenkilötyöhön ja työntekijään itseensä liittyvät tekijät. Sen lisäksi kyselyssä oli avoimet kysymykset siitä, mitkä muut asiat vastaajan mielestä vaikuttavat hänen työhyvinvointiinsa, mihin asioihin tulisi puuttua ja minkä asioiden vastaaja kokee olevan erityisen hyvin työhyvinvointinsa kannalta. Aineisto kerättiin keväällä 2018 sähköisellä kyselylomakkeella akuuttivarahenkilöstössä työskenteleviltä hoitajilta. Kysely lähetettiin 47 hoitajalle, joista 20 vastasi kyselyyn, jolloin vastausprosentiksi saatiin 43%. Aineisto analysoitiin tilastollisesti ja avoimet kysymykset käsiteltiin induktiivisen päättelyn avulla kunkin osa-alueen yhteydessä. Tulokset esiteltiin lukumäärinä ja tuloksia havainnollistettiin taulukoilla.
Tulosten mukaan akuuttivarahenkilöstössä työskentelevien hoitajien työhyvinvointia edistää autonominen työvuorosuunnittelu, 2-vuorotyö, viikkopalaverit, varahenkilöstön työilmapiiri sekä toimiva esimiesyhteistyö. Varahenkilöt kokivat myös työnsä vastuullisuuden ja vaihtelevuuden työhyvinvointia edistäviksi tekijöiksi. Työhyvinvointia heikentäviksi tekijöiksi hoitajat kokivat palkkatason, mahdollisuutensa vaikuttaa tapaansa tehdä hoitotyötä sekä unen määrän ja laadun. Perehdyttäminen varahenkilötyöhön sekä esimiestoiminta varahenkilöstössä koettiin työhyvinvointia pääsääntöisesti edistävänä tekijänä, mutta perehdyttäminen sekä esimiestoiminta yksiköissä heikentäväksi tekijäksi.
Jatkossa kyselyä voidaan hyödyntää muiden varahenkilöiden työhyvinvointia tutkittaessa, kehittämisehdotuksena voisi olla työhyvinvointimittarin laatiminen Rauman akuuttivarahenkilöstön hoitajien työterveyshuollolle työhyvinvoinnin ongelmien puheeksi oton välineeksi. Varahenkilöiden kokemusten mukaan työhyvinvoinnin edistämisen kannalta olisi tärkeää kehittää tiedonkulkua yksiköistä varahenkilöille ja yhtenäistää työskentelytapoja eri yksiköiden välillä.
Tutkimus oli kvantitatiivinen ja se toteutettiin puolistrukturoidulla sähköisellä kyselylomakkeella. Kyselylomake sisälsi neljä osa-aluetta: organisaatioon, työyhteisöön ja johtamiseen, varahenkilötyöhön ja työntekijään itseensä liittyvät tekijät. Sen lisäksi kyselyssä oli avoimet kysymykset siitä, mitkä muut asiat vastaajan mielestä vaikuttavat hänen työhyvinvointiinsa, mihin asioihin tulisi puuttua ja minkä asioiden vastaaja kokee olevan erityisen hyvin työhyvinvointinsa kannalta. Aineisto kerättiin keväällä 2018 sähköisellä kyselylomakkeella akuuttivarahenkilöstössä työskenteleviltä hoitajilta. Kysely lähetettiin 47 hoitajalle, joista 20 vastasi kyselyyn, jolloin vastausprosentiksi saatiin 43%. Aineisto analysoitiin tilastollisesti ja avoimet kysymykset käsiteltiin induktiivisen päättelyn avulla kunkin osa-alueen yhteydessä. Tulokset esiteltiin lukumäärinä ja tuloksia havainnollistettiin taulukoilla.
Tulosten mukaan akuuttivarahenkilöstössä työskentelevien hoitajien työhyvinvointia edistää autonominen työvuorosuunnittelu, 2-vuorotyö, viikkopalaverit, varahenkilöstön työilmapiiri sekä toimiva esimiesyhteistyö. Varahenkilöt kokivat myös työnsä vastuullisuuden ja vaihtelevuuden työhyvinvointia edistäviksi tekijöiksi. Työhyvinvointia heikentäviksi tekijöiksi hoitajat kokivat palkkatason, mahdollisuutensa vaikuttaa tapaansa tehdä hoitotyötä sekä unen määrän ja laadun. Perehdyttäminen varahenkilötyöhön sekä esimiestoiminta varahenkilöstössä koettiin työhyvinvointia pääsääntöisesti edistävänä tekijänä, mutta perehdyttäminen sekä esimiestoiminta yksiköissä heikentäväksi tekijäksi.
Jatkossa kyselyä voidaan hyödyntää muiden varahenkilöiden työhyvinvointia tutkittaessa, kehittämisehdotuksena voisi olla työhyvinvointimittarin laatiminen Rauman akuuttivarahenkilöstön hoitajien työterveyshuollolle työhyvinvoinnin ongelmien puheeksi oton välineeksi. Varahenkilöiden kokemusten mukaan työhyvinvoinnin edistämisen kannalta olisi tärkeää kehittää tiedonkulkua yksiköistä varahenkilöille ja yhtenäistää työskentelytapoja eri yksiköiden välillä.