Yksityisliikkeen investointipäätökset ja sukupolvenvaihdos verotuksen näkökulmasta
Liuksiala, Sanna (2018)
Liuksiala, Sanna
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061714016
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061714016
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkoituksena oli löytää ratkaisuehdotukset kohdeyrityksen lähitulevaisuuden investointeihin sekä sukupolvenvaihdokseen. Tärkeää oli löytää sellaiset ratkaisut, jotka ovat verotuksellisesti mahdollisimman edullisia.
Teoriaosiossa käsiteltiin ensimmäiseksi strategista verosuunnittelua ja tässä keskityttiin erityisesti sellaisiin asioihin, jotka kohdeyrityksen investointisuunnitelmissa tulisi huomioida. Tässä selvitettiin erityisesti menojen vähentämistä verotuksessa. Lisäksi perehdyttiin arvonlisäveron vähentämiseen. Seuraavaksi paneuduttiin verosuunnittelun keinoihin sukupolvenvaihdoksen yhteydessä. Ensin lähdemateriaalin avulla selvitettiin, millaisessa tilanteessa sukupolvenvaihdos kannattaa toteuttaa lahjana ja milloin taas kauppana. Sen jälkeen selvitettiin, mitä asioita on syytä huomioida, kun pohditaan, kannattaako kauppa toteuttaa alihintaan vai tulisiko kauppahinta määritellä käyvän arvon suuruiseksi. Sukupolvenvaihdokseen liittyen teoriaosuudessa selvennettiin myös erilaisia sukupolvenvaihdoshuojennuksia, joilla on mahdollista huojentaa joko yrityksen luovuttajan tai vastaanottajan verorasitusta. Lopuksi esiteltiin, miten yhtiömuotoa muuttamalla ennen sukupolvenvaihdosta on mahdollisuus pienentää verorasitusta. Kaikista huomionarvoisimmaksi asiaksi sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa nousi se, että suunnittelu on tärkeää aloittaa hyvissä ajoin. Tällöin verorasituksen keventämiseksi on enemmän mahdollisuuksia ja samalla yrityksellä on paremmat todennäköisyydet jatkaa yritystoimintaa laadun kärsimättä.
Tutkimusosassa keskityttiin löytämään ratkaisuehdotukset kohdeyrityksen ongelmiin. Kohdeyritys on pieni, laukkuja välittävä yritys. Yrittäjä toimii yksityisenä elinkeinonharjoittajana ja hänen lisäksi yrityksessä ei ole muita työntekijöitä. Ratkaistavina asioina oli, miten yrityksen kannattaa toteuttaa pakettiauton vaihto ja varastotilan lisääminen sekä sukupolvenvaihdos. Nämä muutokset halutaan toteuttaa niin, että ne ovat verotuksellisesti mahdollisimman edullisia ja lisäksi sukupolvenvaihdoksessa on huomioitava se, että sukupolvenvaihdos toteutuisi mahdollisimman kivuttomasti ja asiakasystävällisesti.
Nykyisen ja tulevan yrittäjän haastatteluiden, yrityksen taloudellisen informaation, kuten tilinpäätösten ja veroilmoitusten, tutkimisen sekä laskelmien laatimisen perusteella tultiin siihen tulokseen, että pakettiauto kannattaa vaihtaa uuteen ja varastotilaa lisätä rakentamalla varastorakennus. Sukupolvenvaihdos on tutkimuksen perusteella järkevintä toteuttaa niin, että uusi yrittäjä perustaa oman toiminimen ja näin uusi ja vanha yrittäjä jatkavat liiketoimintaa muutaman vuoden rinnakkain. Vähitellen, uuden yrittäjän tietotaidon lisääntyessä vastuuta siirretään yhä enemmän uudelle yrittäjälle ja lopulta nykyinen yrittäjä lopettaa yritystoiminnan myymällä alihintaisella kaupalla uudelle yrittäjälle valtaosan yritystoimintaan kuuluvasta omaisuudesta ja loppuosa siirtyy hänen henkilökohtaiseen omaisuuteensa.
Teoriaosiossa käsiteltiin ensimmäiseksi strategista verosuunnittelua ja tässä keskityttiin erityisesti sellaisiin asioihin, jotka kohdeyrityksen investointisuunnitelmissa tulisi huomioida. Tässä selvitettiin erityisesti menojen vähentämistä verotuksessa. Lisäksi perehdyttiin arvonlisäveron vähentämiseen. Seuraavaksi paneuduttiin verosuunnittelun keinoihin sukupolvenvaihdoksen yhteydessä. Ensin lähdemateriaalin avulla selvitettiin, millaisessa tilanteessa sukupolvenvaihdos kannattaa toteuttaa lahjana ja milloin taas kauppana. Sen jälkeen selvitettiin, mitä asioita on syytä huomioida, kun pohditaan, kannattaako kauppa toteuttaa alihintaan vai tulisiko kauppahinta määritellä käyvän arvon suuruiseksi. Sukupolvenvaihdokseen liittyen teoriaosuudessa selvennettiin myös erilaisia sukupolvenvaihdoshuojennuksia, joilla on mahdollista huojentaa joko yrityksen luovuttajan tai vastaanottajan verorasitusta. Lopuksi esiteltiin, miten yhtiömuotoa muuttamalla ennen sukupolvenvaihdosta on mahdollisuus pienentää verorasitusta. Kaikista huomionarvoisimmaksi asiaksi sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa nousi se, että suunnittelu on tärkeää aloittaa hyvissä ajoin. Tällöin verorasituksen keventämiseksi on enemmän mahdollisuuksia ja samalla yrityksellä on paremmat todennäköisyydet jatkaa yritystoimintaa laadun kärsimättä.
Tutkimusosassa keskityttiin löytämään ratkaisuehdotukset kohdeyrityksen ongelmiin. Kohdeyritys on pieni, laukkuja välittävä yritys. Yrittäjä toimii yksityisenä elinkeinonharjoittajana ja hänen lisäksi yrityksessä ei ole muita työntekijöitä. Ratkaistavina asioina oli, miten yrityksen kannattaa toteuttaa pakettiauton vaihto ja varastotilan lisääminen sekä sukupolvenvaihdos. Nämä muutokset halutaan toteuttaa niin, että ne ovat verotuksellisesti mahdollisimman edullisia ja lisäksi sukupolvenvaihdoksessa on huomioitava se, että sukupolvenvaihdos toteutuisi mahdollisimman kivuttomasti ja asiakasystävällisesti.
Nykyisen ja tulevan yrittäjän haastatteluiden, yrityksen taloudellisen informaation, kuten tilinpäätösten ja veroilmoitusten, tutkimisen sekä laskelmien laatimisen perusteella tultiin siihen tulokseen, että pakettiauto kannattaa vaihtaa uuteen ja varastotilaa lisätä rakentamalla varastorakennus. Sukupolvenvaihdos on tutkimuksen perusteella järkevintä toteuttaa niin, että uusi yrittäjä perustaa oman toiminimen ja näin uusi ja vanha yrittäjä jatkavat liiketoimintaa muutaman vuoden rinnakkain. Vähitellen, uuden yrittäjän tietotaidon lisääntyessä vastuuta siirretään yhä enemmän uudelle yrittäjälle ja lopulta nykyinen yrittäjä lopettaa yritystoiminnan myymällä alihintaisella kaupalla uudelle yrittäjälle valtaosan yritystoimintaan kuuluvasta omaisuudesta ja loppuosa siirtyy hänen henkilökohtaiseen omaisuuteensa.