Kommunikoinnin ja vuorovaikuttamisen parantaminen järjestön X työyhteisössä
Heikkilä, Liinu (2018)
Heikkilä, Liinu
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061413886
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061413886
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantaja on pääkaupunkiseudulla operoiva, sosiaalialalla toimiva paikallisyhdistys, joka tuottaa muun muassa iltapäiväkerhotoimintaa alakoululaisille. Opinnäytetyössä tavoitteena oli tuottaa kehittämisehdotuksia. Niiden löytämiseksi kartoitettiin työyhteisön kommunikoinnin ja vuorovaikuttamisen tilaa työpajan avulla.
Tämä opinnäytetyö painottuu toiminnalliseen osuuteen ja sisältää laadullisen tutkimuksen elementtejä, koska tutkimuskohteena oleva työyhteisö on pieni. Tietoa kerättiin ennakkotehtävänä olleen lyhyen kyselylomakkeen, työpajan ryhmäkeskusteluiden ja itsearviointitehtävänä tehdyn SWOT-analyysin avulla. Aineistoa käsiteltiin pääosin ryhmittelemällä aiheita, jolloin voitiin nostaa esille kehitysehdotusten pääteemat. Niiden selkiydyttyä kehittäjä jalosti ehdotukset teoreettiseen viitekehykseen nojaten.
Teoreettinen viitekehys koostuu neljästä pääkäsitteestä, jotka ovat työyhteisö, työilmapiiri, työhyvinvointi ja vuorovaikutus. Luvussa selitetään mitä työyhteisö ja työilmapiiri sisältävät. Lisäksi käsitellään työhyvinvoinnin komponentteja sekä työmotivaatiota. Työntekijän tarpeita puretaan Abraham Maslowin tarvehierarkian avulla, jota käytettiin myös ryhmäkeskusteluiden tuloksien teemoittelussa. Vuorovaikutus ja kommunikointi organisaatiossa on avattu eri näkökulmista omassa luvussaan.
Kerätyn aineiston analysointi nosti esille kolme aihealuetta, jotka kaipaavat eniten kehitystä. Palautteen antamista ja vastaanottamista kaivataan selkeästi eniten. Tästä tarpeesta syntyi kehitysehdotus kuukausittaisista One to One -keskusteluista esimiehen ja työntekijän välillä, joka mahdollistaa palautteen jakamisen tasaisin väliajoin. Työyhteisö toivoo selkeyttä arjen toimintatapoihin. Kehittäjän toinen kehitysehdotus on pelisääntöjen ja yhteisten sekä henkilökohtaisten tavoitteiden sopiminen työkauden alussa. Kolmas kehitysehdotus on kuukausittainen tiimikohtainen lounas tai työpäivän jälkeinen ruokailu. Se syntyi työntekijöiden tarpeesta yhteiseen kiireettömään aikaan ryhmähengen parantamiseksi.
Opinnäytetyön tavoite saavutettiin ja toimeksiantaja sai konkreettisia ehdotuksia työyhteisön kehittämiseen. Työpajassa käyty keskustelu ja vastausten läpikäyminen yhdessä toivat lisäarvoa toimeksiantajalle. Kaikki osallistujat saivat tilaisuuden ajatustenvaihtoon, josta syntyi tietoa, jota voidaan käyttää tulevaisuudessa työyhteisön kehittämisessä.
Tämä opinnäytetyö painottuu toiminnalliseen osuuteen ja sisältää laadullisen tutkimuksen elementtejä, koska tutkimuskohteena oleva työyhteisö on pieni. Tietoa kerättiin ennakkotehtävänä olleen lyhyen kyselylomakkeen, työpajan ryhmäkeskusteluiden ja itsearviointitehtävänä tehdyn SWOT-analyysin avulla. Aineistoa käsiteltiin pääosin ryhmittelemällä aiheita, jolloin voitiin nostaa esille kehitysehdotusten pääteemat. Niiden selkiydyttyä kehittäjä jalosti ehdotukset teoreettiseen viitekehykseen nojaten.
Teoreettinen viitekehys koostuu neljästä pääkäsitteestä, jotka ovat työyhteisö, työilmapiiri, työhyvinvointi ja vuorovaikutus. Luvussa selitetään mitä työyhteisö ja työilmapiiri sisältävät. Lisäksi käsitellään työhyvinvoinnin komponentteja sekä työmotivaatiota. Työntekijän tarpeita puretaan Abraham Maslowin tarvehierarkian avulla, jota käytettiin myös ryhmäkeskusteluiden tuloksien teemoittelussa. Vuorovaikutus ja kommunikointi organisaatiossa on avattu eri näkökulmista omassa luvussaan.
Kerätyn aineiston analysointi nosti esille kolme aihealuetta, jotka kaipaavat eniten kehitystä. Palautteen antamista ja vastaanottamista kaivataan selkeästi eniten. Tästä tarpeesta syntyi kehitysehdotus kuukausittaisista One to One -keskusteluista esimiehen ja työntekijän välillä, joka mahdollistaa palautteen jakamisen tasaisin väliajoin. Työyhteisö toivoo selkeyttä arjen toimintatapoihin. Kehittäjän toinen kehitysehdotus on pelisääntöjen ja yhteisten sekä henkilökohtaisten tavoitteiden sopiminen työkauden alussa. Kolmas kehitysehdotus on kuukausittainen tiimikohtainen lounas tai työpäivän jälkeinen ruokailu. Se syntyi työntekijöiden tarpeesta yhteiseen kiireettömään aikaan ryhmähengen parantamiseksi.
Opinnäytetyön tavoite saavutettiin ja toimeksiantaja sai konkreettisia ehdotuksia työyhteisön kehittämiseen. Työpajassa käyty keskustelu ja vastausten läpikäyminen yhdessä toivat lisäarvoa toimeksiantajalle. Kaikki osallistujat saivat tilaisuuden ajatustenvaihtoon, josta syntyi tietoa, jota voidaan käyttää tulevaisuudessa työyhteisön kehittämisessä.