Tanssin poljentoa, muuntelun iloa : Kansanmusiikkivaikutteet klassisessa viulumusiikissa
Perämäki, Pihla (2018)
Perämäki, Pihla
Centria-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061313791
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061313791
Tiivistelmä
Opinnäytetyö sisältää sekä taiteellisen että kirjallisen osion. Työ käsittelee kansanmusiikkivaikutteita klassisessa viulumusiikissa. Kirjallinen osio selvitti, mitä kansanmusiikkivaikutteet ylipäänsä ovat ja miten ne ilmenevät klassisissa teoksissa. Halusin selvittää, mikä tekee musiikista kansanmusiikkia ja tarkastelin kansanmusiikkivaikutteita musiikin eri elementtien kautta. Elementit olivat melodialainat, sovittaminen, improvisointi, tanssillisuus ja rytmin käsittely, harmoniapohja, soittotekniikat, sekä aiheet ja teosten nimet. Kerroin myös lyhyesti klassisen ja kansanmusiikin soiton eroista viululla.
Taiteellinen osuus toteutettiin konserttina, jossa esitin kansanmusiikkivaikutteisia klassisia viulukappaleita sekä kansanmusiikkia. Ohjelma sisälsi Corellin, Brahmsin, Kuulan ja Aulinin musiikkia sekä perinteistä pelimannimusiikkia, pari omaa sävellystäni ja erään perinteisen polskasävelmän itse sovittamanani versiona.
Työ toteutettiin laadullisen tutkimusotteen kautta toimintatutkimuksena. Keskeisimpinä käsitteinä oli tutkiva oppiminen, yhteistoiminnallinen oppiminen sekä kokemuksellinen oppiminen. Aineiston keruumenetelmänä toimivat puolistrukturoitu teemahaastattelu ja suullisia tiedonantoja. Lisäksi työskentelin musiikkianalyyttisesti. Keskeisessä roolissa prosessin aikana oli konserttiohjelman rakentaminen.
Konsertti onnistui erinomaisesti ja koko valmistautumisprosessi oli avartava tutkimusmatka aiheeseen. Tutkimus syvensi ammatillista osaamistani, kehityin muusikkona ja opin paljon oman konsertin tuottamisesta. Löysin uusia näkökulmia soittooni sekä klassisen että kansanmusiikin puolella.
Taiteellinen osuus toteutettiin konserttina, jossa esitin kansanmusiikkivaikutteisia klassisia viulukappaleita sekä kansanmusiikkia. Ohjelma sisälsi Corellin, Brahmsin, Kuulan ja Aulinin musiikkia sekä perinteistä pelimannimusiikkia, pari omaa sävellystäni ja erään perinteisen polskasävelmän itse sovittamanani versiona.
Työ toteutettiin laadullisen tutkimusotteen kautta toimintatutkimuksena. Keskeisimpinä käsitteinä oli tutkiva oppiminen, yhteistoiminnallinen oppiminen sekä kokemuksellinen oppiminen. Aineiston keruumenetelmänä toimivat puolistrukturoitu teemahaastattelu ja suullisia tiedonantoja. Lisäksi työskentelin musiikkianalyyttisesti. Keskeisessä roolissa prosessin aikana oli konserttiohjelman rakentaminen.
Konsertti onnistui erinomaisesti ja koko valmistautumisprosessi oli avartava tutkimusmatka aiheeseen. Tutkimus syvensi ammatillista osaamistani, kehityin muusikkona ja opin paljon oman konsertin tuottamisesta. Löysin uusia näkökulmia soittooni sekä klassisen että kansanmusiikin puolella.