Pakkauslinjan tehokkuuden ja käyntiasteen kehittäminen
Ailama, Miikka (2018)
Ailama, Miikka
Turun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061313788
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061313788
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee pakkauslinjan tehokkuutta ja käyntiastetta. Työn tutkimuskohteena on suuren elintarvikealan yrityksen pakkauslinja. Opinnäytetyön tutkimusongelmana on, miten pakkauslinjan tehokkuutta ja käyntiastetta voidaan kehittää. Työn tarkoituksena on määrittää pakkauslinjan tehokkuuden ja käyntiasteen nykytilanne ja esittää tutkimustulosten perusteella toiminnallisia ja teknillisiä ratkaisuja pakkauslinjan tehokkuuden ja käyntiasteen parantamiseksi.
Opinnäytetyön ensimmäisessä teoriaosuudessa käsitellään tuotantolinjan tehokkuuteen keskeisesti liittyviä osa-alueita. Työssä tarkastellaan käsitteitä tuotanto ja valmistus, tehokkuus ja tuottavuus sekä käyntiaste ja käyttöaste. Teoriaosuudessa käsitellään lisäksi tuotannon kokonaistehokkuutta kuvaavaa KNL-lukua, tuotannon hävikkejä sekä henkilöstön ja valittujen työmenetelmien vaikutusta tuottavuuteen.
Työn toisessa teoriaosuudessa esitellään tiedonhankintamenetelmiä, joita tässä työssä käytetään pakkauslinjan tehokkuuden ja käyntiasteen tutkimiseen ja mittaamiseen. Työssä tarkastellaan prosessin mallintamista, tuotannon seurantajärjestelmiä sekä työajan jakautumista kuvaavaa ajankäyttötutkimusta. Työssä esitellään lisäksi case-tutkimukselle tyypillisiä tutkimusmenetelmiä, avoimia haastatteluja sekä havainnointia. Tietolähteinä on käytetty aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja muita julkaisuja.
Työn empiirisessä osuudessa esitellään aluksi tutkimuksen kohteena oleva pakkauslinja ja kuvataan sen tuotteenvalmistusprosessia. Seuraavaksi tarkastellaan kohdeyrityksen tuotannon seurantajärjestelmää ja esitellään siitä saatujen tietojen perusteella tehtyjä analyyseista. Tutkimuksessa tarkasteltiin pakkauslinjan kokonaisajan ja häiriöiden jakautumista ja suoritetun ajankäyttötutkimuksen perusteella laadittuja kokonaistehokkuutta kuvaavia tunnuslukuja. Seuraavaksi keskityttiin ajoeräkohtaisiin KNL-lukuihin sekä tuotteiden vaihtoihin käytetyn ajan perusteella laadittuihin kyvykkyysraportteihin. Tutkimuksessa tarkasteltiin lisäksi pakkauslinjan käyttöhyödykkeiden kulutusta ja niiden kokonaiskustannuksia ja esiteltiin pakkauslinjan henkilöstön kanssa käytyjä keskusteluja sekä linjan toimintaan liittyviä tutkijan omia havaintoja.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että yhteistauoilla on suuri vaikutus pakkauslinjan aikahäviöön ja sitä kautta linjan kokonaistehokkuuteen. Tehokkuuden parantaminen edellyttää myös useimmiten ilmenevien häiriötekijöiden eliminoimista. Operaattorit kokivat lisäksi myös tarvitsevansa lisäkoulutusta eniten häiriöitä aiheuttavien koneiden käyttöön. Pakkauslinjan ratakapasiteetin kasvattaminen ja ratojen nykyistä parempi hyödyntäminen sekä tuotantokoneiden ajonopeuksien säätely vaikuttavat linjan kokonaistehokkuuteen ja käyntiasteeseen. Pakkauslinjan energiatehokkuuden parantamiseksi on syytä kiinnittää huomioita käyttöhyödykkeiden kulutukseen erityisesti silloin, kun linja on miehittämätön.
Opinnäytetyön ensimmäisessä teoriaosuudessa käsitellään tuotantolinjan tehokkuuteen keskeisesti liittyviä osa-alueita. Työssä tarkastellaan käsitteitä tuotanto ja valmistus, tehokkuus ja tuottavuus sekä käyntiaste ja käyttöaste. Teoriaosuudessa käsitellään lisäksi tuotannon kokonaistehokkuutta kuvaavaa KNL-lukua, tuotannon hävikkejä sekä henkilöstön ja valittujen työmenetelmien vaikutusta tuottavuuteen.
Työn toisessa teoriaosuudessa esitellään tiedonhankintamenetelmiä, joita tässä työssä käytetään pakkauslinjan tehokkuuden ja käyntiasteen tutkimiseen ja mittaamiseen. Työssä tarkastellaan prosessin mallintamista, tuotannon seurantajärjestelmiä sekä työajan jakautumista kuvaavaa ajankäyttötutkimusta. Työssä esitellään lisäksi case-tutkimukselle tyypillisiä tutkimusmenetelmiä, avoimia haastatteluja sekä havainnointia. Tietolähteinä on käytetty aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja muita julkaisuja.
Työn empiirisessä osuudessa esitellään aluksi tutkimuksen kohteena oleva pakkauslinja ja kuvataan sen tuotteenvalmistusprosessia. Seuraavaksi tarkastellaan kohdeyrityksen tuotannon seurantajärjestelmää ja esitellään siitä saatujen tietojen perusteella tehtyjä analyyseista. Tutkimuksessa tarkasteltiin pakkauslinjan kokonaisajan ja häiriöiden jakautumista ja suoritetun ajankäyttötutkimuksen perusteella laadittuja kokonaistehokkuutta kuvaavia tunnuslukuja. Seuraavaksi keskityttiin ajoeräkohtaisiin KNL-lukuihin sekä tuotteiden vaihtoihin käytetyn ajan perusteella laadittuihin kyvykkyysraportteihin. Tutkimuksessa tarkasteltiin lisäksi pakkauslinjan käyttöhyödykkeiden kulutusta ja niiden kokonaiskustannuksia ja esiteltiin pakkauslinjan henkilöstön kanssa käytyjä keskusteluja sekä linjan toimintaan liittyviä tutkijan omia havaintoja.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että yhteistauoilla on suuri vaikutus pakkauslinjan aikahäviöön ja sitä kautta linjan kokonaistehokkuuteen. Tehokkuuden parantaminen edellyttää myös useimmiten ilmenevien häiriötekijöiden eliminoimista. Operaattorit kokivat lisäksi myös tarvitsevansa lisäkoulutusta eniten häiriöitä aiheuttavien koneiden käyttöön. Pakkauslinjan ratakapasiteetin kasvattaminen ja ratojen nykyistä parempi hyödyntäminen sekä tuotantokoneiden ajonopeuksien säätely vaikuttavat linjan kokonaistehokkuuteen ja käyntiasteeseen. Pakkauslinjan energiatehokkuuden parantamiseksi on syytä kiinnittää huomioita käyttöhyödykkeiden kulutukseen erityisesti silloin, kun linja on miehittämätön.