ELY-keskuksen muuttuva toimintaympäristö ja paikkatiedot alueiden käytön tehtävissä
Hoffrén, Esa (2018)
Hoffrén, Esa
Lapin ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061213690
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061213690
Tiivistelmä
ELY-keskuksen toimintaympäristö on voimakkaan muutoksen alaisena. Nykyisellään alueiden käyttöä keskeisesti ohjaaviin säädöksiin tehdyt tuoreet lakimuutokset rajaavat viranomaisten toimivaltaa ja edellyttävät suuntaamaan toimintaa uudella tavalla. Myös maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen myötä koko maankäytön suunnittelujärjestelmä uudistuu. Vireillä oleva sote- ja maakuntauudistus toteutuessaan vaikuttaisi merkittävällä tavalla alueiden käytön suunnittelusta ja sen ohjauksesta vastaaviin organisaatioihin ja muuttaisi toimintaym-päristön täysin.
Opinnäytetyössä arvioidaan ELY-keskuksen alueiden käytön tehtävien kannalta keskeisen lainsäädännön sekä maakuntauudistuksen vaikutuksia toimintaympäristöön. Tässä yhteydessä arvioidaan myös alueiden käytön tehtävien kannalta keskeisten paikkatietojen käytettävyyttä ja niihin liittyviä kehittämistarpeita. Muuttuvassa toimintaympäristössä tiedolla johtamisen merkitys korostuu. Alueiden käytön tehtävissä rakennetun ympäristön paikkatietovarannot ja yhdyskuntarakenteen seurannan aineistot ovat keskeisin tietopohja arvioitaessa kehityksen suuntaa sekä viranomaistoiminnan painopisteiden suuntaamista. Tarkasteluun otetaan näitä keskeisiä tietosisältöjä hyödyntäen myös avoimen datan ja online -tyyppisen tiedon julkaisemisen tarjoamat mahdollisuudet kehittää uudenlaisia vaikuttamisen, havainnollistamisen ja vuoropuhelun välineitä.
Maakuntauudistus johtaa toteutuessaan ELY-keskukseen koottujen henkilöresurssien ja asiantuntijuuden hajautumiseen. Yhdessä kuntien päätöksenteon kokonaisvaltaisen laillisuusvalvonnan lakkaamisen kanssa tämä tulisi vaikeuttamaan viranomaisyhteistyötä, eikä tavoiteltu maankäytön suunnittelun prosessien sujuvoittaminen toteutuisi. Maakuntauudistukseen liittyy riskejä paikkatietovarantojen käytettävyyden kannalta. Maakunnat saattavat muodostua hallinnollisten rajojensa ohella myös paikkatietojen yhteyskäyttöä vaikeuttaviksi rakenteiksi. Lainsäädännöllinen ohjaus ei vastaa muutosvaiheen tarpeisiin. Jotta alueiden käytön kannalta keskeiset tietojärjestelmät olisivat maakuntahallinnossa edelleen tehokkaasti ja saumattomasti käytettävissä, tulisi maakunnat velvoittaa lainsäädännöllä käyttämään yhteiskäyttöisiä tietojärjestelmiä ja hyödyntämään jo olemassa olevia tai perustettavia valtakunnallisia palveluja ja paikkatietoalustaa
Opinnäytetyössä arvioidaan ELY-keskuksen alueiden käytön tehtävien kannalta keskeisen lainsäädännön sekä maakuntauudistuksen vaikutuksia toimintaympäristöön. Tässä yhteydessä arvioidaan myös alueiden käytön tehtävien kannalta keskeisten paikkatietojen käytettävyyttä ja niihin liittyviä kehittämistarpeita. Muuttuvassa toimintaympäristössä tiedolla johtamisen merkitys korostuu. Alueiden käytön tehtävissä rakennetun ympäristön paikkatietovarannot ja yhdyskuntarakenteen seurannan aineistot ovat keskeisin tietopohja arvioitaessa kehityksen suuntaa sekä viranomaistoiminnan painopisteiden suuntaamista. Tarkasteluun otetaan näitä keskeisiä tietosisältöjä hyödyntäen myös avoimen datan ja online -tyyppisen tiedon julkaisemisen tarjoamat mahdollisuudet kehittää uudenlaisia vaikuttamisen, havainnollistamisen ja vuoropuhelun välineitä.
Maakuntauudistus johtaa toteutuessaan ELY-keskukseen koottujen henkilöresurssien ja asiantuntijuuden hajautumiseen. Yhdessä kuntien päätöksenteon kokonaisvaltaisen laillisuusvalvonnan lakkaamisen kanssa tämä tulisi vaikeuttamaan viranomaisyhteistyötä, eikä tavoiteltu maankäytön suunnittelun prosessien sujuvoittaminen toteutuisi. Maakuntauudistukseen liittyy riskejä paikkatietovarantojen käytettävyyden kannalta. Maakunnat saattavat muodostua hallinnollisten rajojensa ohella myös paikkatietojen yhteyskäyttöä vaikeuttaviksi rakenteiksi. Lainsäädännöllinen ohjaus ei vastaa muutosvaiheen tarpeisiin. Jotta alueiden käytön kannalta keskeiset tietojärjestelmät olisivat maakuntahallinnossa edelleen tehokkaasti ja saumattomasti käytettävissä, tulisi maakunnat velvoittaa lainsäädännöllä käyttämään yhteiskäyttöisiä tietojärjestelmiä ja hyödyntämään jo olemassa olevia tai perustettavia valtakunnallisia palveluja ja paikkatietoalustaa