Digitaalinen markkinointiviestintä Kaliforniassa : Pöllöt Wooden Eyewear
Pitkänen, Lauri (2018)
Pitkänen, Lauri
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061213664
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061213664
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tavoitteena oli löytää toimeksiantajayritykselle toimivat ja edulliset markkinointikanavat ja metodit, joilla valloittaa Kalifornian markkinat mallistonsa avulla. Toimeksiantajayrityksenä toimii Sheriff Trade Club Oy ja sen brändi Pöllöt. Paitsi Pöllöt, myös muut samassa tilanteessa olevat yritykset voivat hyötyä tästä opinnäytetyöstä.
Pöllöt on Suomessa merkittävän markkinaosuuden omaava puisia aurinko- ja silmälaseja valmistava brändi. Heidän kasvupotentiaalinsa on kuitenkin rajallista Suomessa ja siksi laajentaminen ulkomaille on ajankohtaista. Puiset aurinkolasit eivät ole uusi tuote Kaliforniassa eli Pöllöt lähtisi sinne jo kilpailluille markkinoille. Kalifornia kuitenkin valikoitui kohdepaikaksi useasta syystä, kuten sen väestöstä ja minun henkilökohtaisesta kokemuksestani siellä.
Tietoperustan osalta pyrin hankkimaan tavoitteiden kannalta oleellista tietoa markkinointiviestinnästä yleisesti, digitaalisesta markkinointiviestinnästä, kohderyhmistä ja segmentoinnista, brändeistä ja trendeistä. Näistä sain tarvittavaa tietoa, jotta pystyin suorittamaan oman tutkimukseni, johon perustin kehitysehdotukseni Pöllöille.
Tutkimuksessani käytin kahta eri tutkimusmenetelmää. Nämä tutkimusmenetelmät olivat haastattelu ja benchmarking. Haastatteluja oli viisi kappaletta ja ne olivat luonteeltaan strukturoituja teemahaastatteluja ja haastateltavat olivat asiantuntijoita. Suoritin haastatteluista neljä sähköpostitse ja yhden puhelimessa. Haastateltavista kolme oli yrittäjiä tai markkinoinnin ammattilaisia, joilla kaikilla oli kokemusta Yhdysvalloissa toimimisesta; kaksi toimi vienninedistämistä tukevien tahojen palveluksessa.
Benchmarking on havainnoinnin tyyli. Benchmarkingin kohteeksi pyrin valitsemaan Pöllöjen suoria kilpailijoita Yhdysvalloista. Tähän valitsin lopulta neljä kilpailijaa. Tarkkailin benchmarkingissa erityisesti viittä tekijää jokaisesta yrityksestä. Nämä tekijät olivat niiden brändimielikuva ja miten se on luotu, ekologisuus ja sen käyttö markkinoinnissa, toiminta sosiaalisessa mediassa, valmistuspaikka ja sen hyödyntäminen markkinoinnissa ja brändin kilpailuvaltti kilpailijoihin nähden.
Tutkimusten tulokset osoittautuivat mielenkiintoisiksi ja monet tulokset olivat hyvin ennalta arvaamattomia ja hyödyllisiä. Tutkimusten parasta antia olivat uudet tiedot kalifornialaisista asiakkaista ja siitä, miten näitä on hyvä lähestyä.
Kehitysehdotuksinani Pöllöille ehdotan sen lähestyvän kalifornialaisia sosiaalisen median avulla. Erityisesti Twitter, Instagram ja Snapchat ovat tähän hyviä työkaluja Kaliforniassa. Näkyvyyden ja tunnettuuden lisäämiseksi Pöllöjen on hyvä keskittyä laajalti myös hakukoneoptimointiin ja -markkinointiin. Brändinrakennuksessa kehotan Pöllöjä panostamaan ekologisuuteen, persoonallisuuteen ja lifestyle-brändimielikuvaan. Kohderyhmäksi valitsisin itse San Franciscon ja Los Angelesin milleniaalit ja erityisesti LGBT-yhteisön varsinkin näin alkuun.
Pöllöt on Suomessa merkittävän markkinaosuuden omaava puisia aurinko- ja silmälaseja valmistava brändi. Heidän kasvupotentiaalinsa on kuitenkin rajallista Suomessa ja siksi laajentaminen ulkomaille on ajankohtaista. Puiset aurinkolasit eivät ole uusi tuote Kaliforniassa eli Pöllöt lähtisi sinne jo kilpailluille markkinoille. Kalifornia kuitenkin valikoitui kohdepaikaksi useasta syystä, kuten sen väestöstä ja minun henkilökohtaisesta kokemuksestani siellä.
Tietoperustan osalta pyrin hankkimaan tavoitteiden kannalta oleellista tietoa markkinointiviestinnästä yleisesti, digitaalisesta markkinointiviestinnästä, kohderyhmistä ja segmentoinnista, brändeistä ja trendeistä. Näistä sain tarvittavaa tietoa, jotta pystyin suorittamaan oman tutkimukseni, johon perustin kehitysehdotukseni Pöllöille.
Tutkimuksessani käytin kahta eri tutkimusmenetelmää. Nämä tutkimusmenetelmät olivat haastattelu ja benchmarking. Haastatteluja oli viisi kappaletta ja ne olivat luonteeltaan strukturoituja teemahaastatteluja ja haastateltavat olivat asiantuntijoita. Suoritin haastatteluista neljä sähköpostitse ja yhden puhelimessa. Haastateltavista kolme oli yrittäjiä tai markkinoinnin ammattilaisia, joilla kaikilla oli kokemusta Yhdysvalloissa toimimisesta; kaksi toimi vienninedistämistä tukevien tahojen palveluksessa.
Benchmarking on havainnoinnin tyyli. Benchmarkingin kohteeksi pyrin valitsemaan Pöllöjen suoria kilpailijoita Yhdysvalloista. Tähän valitsin lopulta neljä kilpailijaa. Tarkkailin benchmarkingissa erityisesti viittä tekijää jokaisesta yrityksestä. Nämä tekijät olivat niiden brändimielikuva ja miten se on luotu, ekologisuus ja sen käyttö markkinoinnissa, toiminta sosiaalisessa mediassa, valmistuspaikka ja sen hyödyntäminen markkinoinnissa ja brändin kilpailuvaltti kilpailijoihin nähden.
Tutkimusten tulokset osoittautuivat mielenkiintoisiksi ja monet tulokset olivat hyvin ennalta arvaamattomia ja hyödyllisiä. Tutkimusten parasta antia olivat uudet tiedot kalifornialaisista asiakkaista ja siitä, miten näitä on hyvä lähestyä.
Kehitysehdotuksinani Pöllöille ehdotan sen lähestyvän kalifornialaisia sosiaalisen median avulla. Erityisesti Twitter, Instagram ja Snapchat ovat tähän hyviä työkaluja Kaliforniassa. Näkyvyyden ja tunnettuuden lisäämiseksi Pöllöjen on hyvä keskittyä laajalti myös hakukoneoptimointiin ja -markkinointiin. Brändinrakennuksessa kehotan Pöllöjä panostamaan ekologisuuteen, persoonallisuuteen ja lifestyle-brändimielikuvaan. Kohderyhmäksi valitsisin itse San Franciscon ja Los Angelesin milleniaalit ja erityisesti LGBT-yhteisön varsinkin näin alkuun.