Parkinsonin tautia sairastavan läheisen tiedon tarve sairauden alkuvaiheessa
Jalasvirta, Henna; Nuikka, Teija (2018)
Jalasvirta, Henna
Nuikka, Teija
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061113512
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061113512
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää mitä tietoa Parkinsonin tautiin sairastuneen läheiset ovat saaneet sairauden alkuvaiheessa ja mistä lähteistä he ovat sitä saaneet. Lisäksi selvitettiin, mistä aiheista ja lähteistä he kokevat tarvitsevansa lisää tietoa. Tämä opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Suomen Parkinson-liitto ry:n kanssa.
Tiedot hankittiin haastattelemalla yhteensä neljää (N=4) alkuvaiheen Parkinsonin tautia sairastavan läheistä. Menetelmänä käytettiin fokusryhmähaastattelua. Haastattelut litteroitiin ja niiden sisältö luokiteltiin ja analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Haastattelujen mukaan läheiset saivat tietoa esimerkiksi Parkinsonin taudin oireista, lääkityksestä ja etenevyydestä sekä toimintakyvyn ylläpitoon liittyvistä asioista. Läheiset hankkivat tietoa eniten internetistä, Parkinson-liitosta sekä Parkinson-liiton lehtisistä. Saatujen tietojen lisäksi läheiset kokivat tarvitsevansa lisätietoa esimerkiksi lääkkeiden haittavaikutuksista ja yhteensopivuudesta, sairauden kulusta sekä tulevaisuuden uusista hoitomenetelmistä. Haastatteluissa tuli esille toive siitä, että tiedonhankinta olisi nykyistä helpompaa ja että tiedot olisivat yhdessä paikassa.
Tuloksia voidaan hyödyntää terveydenhuollossa arvioitaessa nykyistä prosessia siitä, mitä tietoa ja missä muodossa Parkinsonin tautia sairastavien läheiset saavat ja tarvitsevat sairauden alkuvaiheessa. Lisäksi tietoja voidaan hyödyntää terveydenhoitohenkilökunnan opinnoissa antamalla tietoa Parkinsonin tautiin sairastuneiden läheisten tiedontarpeesta ja sen laajuudesta.
Tiedot hankittiin haastattelemalla yhteensä neljää (N=4) alkuvaiheen Parkinsonin tautia sairastavan läheistä. Menetelmänä käytettiin fokusryhmähaastattelua. Haastattelut litteroitiin ja niiden sisältö luokiteltiin ja analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Haastattelujen mukaan läheiset saivat tietoa esimerkiksi Parkinsonin taudin oireista, lääkityksestä ja etenevyydestä sekä toimintakyvyn ylläpitoon liittyvistä asioista. Läheiset hankkivat tietoa eniten internetistä, Parkinson-liitosta sekä Parkinson-liiton lehtisistä. Saatujen tietojen lisäksi läheiset kokivat tarvitsevansa lisätietoa esimerkiksi lääkkeiden haittavaikutuksista ja yhteensopivuudesta, sairauden kulusta sekä tulevaisuuden uusista hoitomenetelmistä. Haastatteluissa tuli esille toive siitä, että tiedonhankinta olisi nykyistä helpompaa ja että tiedot olisivat yhdessä paikassa.
Tuloksia voidaan hyödyntää terveydenhuollossa arvioitaessa nykyistä prosessia siitä, mitä tietoa ja missä muodossa Parkinsonin tautia sairastavien läheiset saavat ja tarvitsevat sairauden alkuvaiheessa. Lisäksi tietoja voidaan hyödyntää terveydenhoitohenkilökunnan opinnoissa antamalla tietoa Parkinsonin tautiin sairastuneiden läheisten tiedontarpeesta ja sen laajuudesta.