Sairaanhoitajien koulutustarpeet painehaavojen ehkäisyssä leikkaus- ja anestesiaosastoilla
Siitonen, Maiju; Vainikka, Emilia (2018)
Siitonen, Maiju
Vainikka, Emilia
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060913306
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060913306
Tiivistelmä
Tämän työn tarkoituksena oli kuvailla sairaanhoitajien koulutustarpeita painehaavojen ehkäisyssä leikkaus- ja anestesiaosastoilla. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) kanssa. Opinnäytetyön tavoitteena on tuloksia hyödyntämällä kehittää hoitotyötä leikkaus- ja anestesiaosastoilla.
Opinnäytetyössä käytettiin määrällistä tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2018 kahden eri leikkaus- ja anestesiaosaston sairaanhoitajilta kyselylomakkeen muodossa. Kyselylomake koostui sairaanhoitajan taustatiedoista, oman osaamisen arvioinnista sekä koulutustarpeista. Tulokset muutettiin mitattavaan muotoon ja analysoitiin käytämällä IBM SPSS Statistics-ohjelmaa.
Kysymyksiin vastanneiden määrä vaihteli 80 ja 89 välillä. Vastaajien työskentelyaika yleisesti terveydenhuollossa sekä nykyisessä toimipisteessä leikkaus- ja anestesiaosastoilla on vaihtelevaa. Sairaanhoitajat eivät koe hoitavansa painehaavapotilaita usein. Lisäkoulutusta omassa organisaatiossa tai sen ulkopuolella viimeisen kahden vuoden sisällä painehaavojen ehkäisyyn on saanut vain muutama.
Parhaiten sairaanhoitajat kokevat osaavansa asentohoidon, painehaavojen syntyyn vaikuttavien tekijöiden sekä riskitekijöiden sekä painehaavojen ehkäisyn yleensä. Kuitenkin näissä asioissa koetaan myös eniten koulutustarvetta. Oman osaamisen heikoksi sairaanhoitajat leikkaus- ja anestesiaosastoilla kokevat psyykkisen tilan huomioimisessa, ravitsemuksen merkityksessä sekä potilaan/omaisten ohjaamisessa painehaavojen ehkäisyssä. Näistä aiheista koetaan myös vähiten lisäkoulutustarvetta. Yhteenvetona voidaan todeta, että sairaanhoitajilla on haasteita arvioida omaa osaamista ja koulutustarpeita painehaavojen ehkäisyssä. Työn tuloksia voidaan hyödyntää kehittäessä hoitotyötä leikkaus- ja anestesiaosastoilla.
Opinnäytetyössä käytettiin määrällistä tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2018 kahden eri leikkaus- ja anestesiaosaston sairaanhoitajilta kyselylomakkeen muodossa. Kyselylomake koostui sairaanhoitajan taustatiedoista, oman osaamisen arvioinnista sekä koulutustarpeista. Tulokset muutettiin mitattavaan muotoon ja analysoitiin käytämällä IBM SPSS Statistics-ohjelmaa.
Kysymyksiin vastanneiden määrä vaihteli 80 ja 89 välillä. Vastaajien työskentelyaika yleisesti terveydenhuollossa sekä nykyisessä toimipisteessä leikkaus- ja anestesiaosastoilla on vaihtelevaa. Sairaanhoitajat eivät koe hoitavansa painehaavapotilaita usein. Lisäkoulutusta omassa organisaatiossa tai sen ulkopuolella viimeisen kahden vuoden sisällä painehaavojen ehkäisyyn on saanut vain muutama.
Parhaiten sairaanhoitajat kokevat osaavansa asentohoidon, painehaavojen syntyyn vaikuttavien tekijöiden sekä riskitekijöiden sekä painehaavojen ehkäisyn yleensä. Kuitenkin näissä asioissa koetaan myös eniten koulutustarvetta. Oman osaamisen heikoksi sairaanhoitajat leikkaus- ja anestesiaosastoilla kokevat psyykkisen tilan huomioimisessa, ravitsemuksen merkityksessä sekä potilaan/omaisten ohjaamisessa painehaavojen ehkäisyssä. Näistä aiheista koetaan myös vähiten lisäkoulutustarvetta. Yhteenvetona voidaan todeta, että sairaanhoitajilla on haasteita arvioida omaa osaamista ja koulutustarpeita painehaavojen ehkäisyssä. Työn tuloksia voidaan hyödyntää kehittäessä hoitotyötä leikkaus- ja anestesiaosastoilla.