Musiikin käyttö Parkinsonin taudin kuntoutuksessa : kirjallisuuskatsaus
Norha, Jooa (2018)
Norha, Jooa
Turun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060913305
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060913305
Tiivistelmä
Musiikkia ja rytmiä on käytetty ja tutkittu neurologisesti sairaiden kuntoutuksissa lupaavin tuloksin. Musiikin käyttöä Parkinsonin tautia sairastavien terapeuttisen harjoittelun yhteydessä ei kuitenkaan ole aiemmin systemaattisesti kartoitettu. Tämän katsauksen tarkoituksena oli selvittää, miten tutkimuksissa on hyödynnetty musiikkia Parkinsonin tautia sairastavan terapeuttisen harjoittelun yhteydessä ja millaisia tuloksia musiikkia hyödyntävällä terapeuttisella harjoittelulla on saatu.
Kirjallisuuskatsaus systemaattisen katsauksen keinoin toteutettiin kolmesta tietokannasta (Medline, Embase, PEDro) sekä manuaalisella kirjallisuushaulla. Satunnaistetut vertailututkimukset ja kontrolloidut kliiniset tutkimukset, joissa tutkittiin idiopaattista Parkinsonin tautia ja musiikkia hyödyntävää terapeuttista harjoittelua, valittiin katsaukseen.
Kirjallisuushaku tuotti 27 artikkelia, joista kolme (n = 109; intervention kesto 4–13 vk; PEDro score ka 5,67/10) täytti sisäänottokriteerit. Musiikkia hyödyntävän terapeuttisen harjoittelun vaikutuksia oli tutkittu kävelyyn, tasapainoon, kaksoistehtäviin, motorisiin toimintoihin, elämänlaatuun sekä mielialaan. Interventiot sisälsivät musiikkia hyödyntävää kävelyharjoittelua, laulua ja hengitysharjoitteita, liiketerapiaa, soittimen soittoa ja musiikin kuuntelua. Tilastollisesti merkittäviä parannuksia nähtiin kävelynopeudessa, kadenssissa, askeleen kestossa, sagittaalitason tasapainossa, bradykinesiassa, arjen toiminnoissa, elämänlaadussa sekä mielialassa.
Musiikkia hyödyntävän terapeuttisen harjoittelun vaikutukset kävelyparametreihin, motorisiin toimintoihin, elämänlaatuun ja mielialaan ovat lupaavia. Tutkittavat kokivat musiikkia hyödyntävän terapeuttisen harjoittelun miellyttäväksi. Ainoa tulosten pysyvyyttä (2 kk kohdalla) mitannut tutkimus ei todennut tulosten olevan pysyviä. Tämä osoittaa säännöllisen yhteydenpidon terapeuttiin merkittäväksi. Perinteinen fysioterapia saattaa olla tehokkaampaa rigiditeetin vähentämisessä, mutta lisää tutkimusta ryhmä- ja yksilöterapioita sekä musiikkia hyödyntävää terapeuttista harjoittelua ja perinteistä fysioterapiaa vertaillen tarvitaan.
Kirjallisuuskatsaus systemaattisen katsauksen keinoin toteutettiin kolmesta tietokannasta (Medline, Embase, PEDro) sekä manuaalisella kirjallisuushaulla. Satunnaistetut vertailututkimukset ja kontrolloidut kliiniset tutkimukset, joissa tutkittiin idiopaattista Parkinsonin tautia ja musiikkia hyödyntävää terapeuttista harjoittelua, valittiin katsaukseen.
Kirjallisuushaku tuotti 27 artikkelia, joista kolme (n = 109; intervention kesto 4–13 vk; PEDro score ka 5,67/10) täytti sisäänottokriteerit. Musiikkia hyödyntävän terapeuttisen harjoittelun vaikutuksia oli tutkittu kävelyyn, tasapainoon, kaksoistehtäviin, motorisiin toimintoihin, elämänlaatuun sekä mielialaan. Interventiot sisälsivät musiikkia hyödyntävää kävelyharjoittelua, laulua ja hengitysharjoitteita, liiketerapiaa, soittimen soittoa ja musiikin kuuntelua. Tilastollisesti merkittäviä parannuksia nähtiin kävelynopeudessa, kadenssissa, askeleen kestossa, sagittaalitason tasapainossa, bradykinesiassa, arjen toiminnoissa, elämänlaadussa sekä mielialassa.
Musiikkia hyödyntävän terapeuttisen harjoittelun vaikutukset kävelyparametreihin, motorisiin toimintoihin, elämänlaatuun ja mielialaan ovat lupaavia. Tutkittavat kokivat musiikkia hyödyntävän terapeuttisen harjoittelun miellyttäväksi. Ainoa tulosten pysyvyyttä (2 kk kohdalla) mitannut tutkimus ei todennut tulosten olevan pysyviä. Tämä osoittaa säännöllisen yhteydenpidon terapeuttiin merkittäväksi. Perinteinen fysioterapia saattaa olla tehokkaampaa rigiditeetin vähentämisessä, mutta lisää tutkimusta ryhmä- ja yksilöterapioita sekä musiikkia hyödyntävää terapeuttista harjoittelua ja perinteistä fysioterapiaa vertaillen tarvitaan.