Dokumentointi lasten ja nuorten päihdekuntoutuksen sijaishuollossa
Alatalo, Minna-Maaria (2018)
Alatalo, Minna-Maaria
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060913300
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060913300
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus on käsitellä asiakastyön dokumentointiosaamista lastensuojelun päihdekuntoutuksen sijaishuollossa. Teoreettinen viitekehys pohjautuu lakiin sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista, joka on ollut voimassa 1.4.2015 lähtien, mutta lain voimaantuloa on vaiheistettu. Lain tarkoituksena on toteuttaa yhdenmukaisia menettelytapoja käsiteltäessä sosiaalihuollon asiakasta koskevia tietoja, yksityisessä ja julkisessa sosiaalihuol-lossa.
Jatkossa kaikilla sosiaalihuollon organisaatioilla on käytössään samannimiset asiakirjat ja asiakirjan väliotsikot. Määrämuotoisuus näkyy niin asiakirjan rakenteessa kuin tiedon tallennusmuodossa. Määrämuotoisen kirjaamisen käyttöönotto valmistaa koko sosiaalialan siirtymistä Kanta-palveluihin, terveysalan ohella.
Kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka tarkoituksena on tuoda esiin, miten eri tavalla organisaation eri roolissa toimiva henkilö näkee dokumentoinnin tärkeyden, tehtävät ja haasteet. Tutkimus tehtiin teemahaastatteluina, joissa määritettiin kirjaamisvalmennuksen tarve Kanta-palveluihin siirryttäessä. Haastattelut on purettu auki litteroimalla teemoittain. Teemat oli ryhmitetty päätutkimuskysymyksiin vastaavaksi, lauseista on suunnitelmallisesti poimittu oleellinen asiasisältö, joka vastaa päätutkimuskysymyksiin.
Tulosten perusteella voi todeta, että koulutuksen tarve jakaantuu laajempaan ja suppeampaan koulutukseen, siten että palvelutehtävän mukainen tietotaso saavutetaan. Laajempi koulutus on tarkoituksenmukaista suunnata johtoryhmään kuuluville, kokonaisarkkitehtuurin hahmottamiseksi, sekä jo ajantasaistettujen asiakasasiakirjojen listaamiseksi siten että organisaation tilanne jäsentyy. Suppeampi koulutus tulee suunnata päivittäin kirjaavalle henkilöstölle niin että asiakasasiakirjatyyppien tunnistaminen sekä koko sosiaalialan palveluprosessin hallinta saatetaan lainsäädännön uudistuksen mukaiselle tasolle. Hyöty kohdentuu organisaation kaikille jäsenille, helpottaen moniammatillista yhteistyötä sekä päivittäistä dokumentointia.
Jatkossa kaikilla sosiaalihuollon organisaatioilla on käytössään samannimiset asiakirjat ja asiakirjan väliotsikot. Määrämuotoisuus näkyy niin asiakirjan rakenteessa kuin tiedon tallennusmuodossa. Määrämuotoisen kirjaamisen käyttöönotto valmistaa koko sosiaalialan siirtymistä Kanta-palveluihin, terveysalan ohella.
Kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka tarkoituksena on tuoda esiin, miten eri tavalla organisaation eri roolissa toimiva henkilö näkee dokumentoinnin tärkeyden, tehtävät ja haasteet. Tutkimus tehtiin teemahaastatteluina, joissa määritettiin kirjaamisvalmennuksen tarve Kanta-palveluihin siirryttäessä. Haastattelut on purettu auki litteroimalla teemoittain. Teemat oli ryhmitetty päätutkimuskysymyksiin vastaavaksi, lauseista on suunnitelmallisesti poimittu oleellinen asiasisältö, joka vastaa päätutkimuskysymyksiin.
Tulosten perusteella voi todeta, että koulutuksen tarve jakaantuu laajempaan ja suppeampaan koulutukseen, siten että palvelutehtävän mukainen tietotaso saavutetaan. Laajempi koulutus on tarkoituksenmukaista suunnata johtoryhmään kuuluville, kokonaisarkkitehtuurin hahmottamiseksi, sekä jo ajantasaistettujen asiakasasiakirjojen listaamiseksi siten että organisaation tilanne jäsentyy. Suppeampi koulutus tulee suunnata päivittäin kirjaavalle henkilöstölle niin että asiakasasiakirjatyyppien tunnistaminen sekä koko sosiaalialan palveluprosessin hallinta saatetaan lainsäädännön uudistuksen mukaiselle tasolle. Hyöty kohdentuu organisaation kaikille jäsenille, helpottaen moniammatillista yhteistyötä sekä päivittäistä dokumentointia.