Paluukuormien täyttöasteiden vaikutus Rekkapalvelut Oy:n kannattavuuteen
Nikulainen, Jere (2018)
Nikulainen, Jere
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060713054
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060713054
Tiivistelmä
Tämän työn tavoitteena oli selvittää, miten paluukuormien täyttöasteet vaikuttavat kuljetusyrityksen liiketoiminnan kannattavuuteen. Lisäksi tavoitteena oli löytää tekijöitä, jotka aiheuttavat haasteita paluukuormien ottamiselle ja paluukuormien täyttöasteiden kasvattamiselle sekä löytää mahdollisia ratkaisuja näihin seikkoihin.
Tutkimusmenetelmänä oli strukturoimaton haastattelu yrityksen edustajalle, jossa selvitettiin yrityksen paluukuormien täyttöasteiden nykytilaa, kustannuksia ja kulurakennetta. Täyttöasteen vaikutusta tutkittiin haastattelun pohjalta laskemalla käyttökate ja käyttökateprosentti käyttäen mallina paluukuormien eri täyttöasteita.
Eri paluukuormien täyttöasteilla lasketuista käyttökateprosenteista selvisi, että mitä suurempi paluukuormien täyttöaste on, sitä suurempi on käyttökateprosentti, ja siten myös yrityksen liiketoiminnan kannattavuus paranee. Haasteita paluukuormien täyttöasteiden kasvattamiselle aiheuttaa tavoitettavuus ja tiedonkulku, eli paluukuormien löytäminen. Lisäksi toimijoiden, esimerkiksi tavaraterminaalien, aukioloaikojen ja ajo- ja lepoaika-asetusten yhteensovittaminen tuottaa ongelmia. Tällä hetkellä pienellä kuljetusyrityksellä ei ole paljoa konkreettisia keinoja, joilla se itse voisi vaikuttaa tiedonkulkuun ja paluukuormien löytämiseen. Yhtenä ratkaisuna yritys voisi yrittää solmia pitkäaikaisia kuljetussopimuksia, joilla voisi varmistaa kuormakapasiteetin olevan käytössä sekä meno- että paluumatkoilla. Lisäksi yritys voi yrittää löytää paluukuormia etsimällä niitä kuljetuspörsseistä. Laajemmalla tasolla esimerkiksi tavaraterminaalien aukioloaikojen laajentaminen voisi nostaa etenkin pienten kuljetusyritysten mahdollisuutta ottaa paluukuormia.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että yleisesti ottaen paluukuormien täyttöasteiden kasvaessa paranee liiketoiminnan kannattavuus, sillä kannattamaton tyhjänä ajo vähenee, kiinteät kustannukset saadaan jaettua suuremmalle määrälle kuljetuksia, ja suuremmasta täyttöasteesta saa paremman korvauksen. Kannattavuuden suhteen tulee kuitenkin usein ottaa huomioon muuttuvia kustannuksia aiheuttavat paluukuormien odottamisesta syntyvät odotusajat sekä mahdolliset lisäkilometrit, jotka paluukuorman vuoksi tulee ajaa. Lisäksi ajo- ja lepoajat tulee huomioida, ja usein tuleekin arvioida tapauskohtaisesti, kannattaako jokin paluukuorma ottaa ja mikä sen täyttöasteen tulisi olla.
Tutkimusmenetelmänä oli strukturoimaton haastattelu yrityksen edustajalle, jossa selvitettiin yrityksen paluukuormien täyttöasteiden nykytilaa, kustannuksia ja kulurakennetta. Täyttöasteen vaikutusta tutkittiin haastattelun pohjalta laskemalla käyttökate ja käyttökateprosentti käyttäen mallina paluukuormien eri täyttöasteita.
Eri paluukuormien täyttöasteilla lasketuista käyttökateprosenteista selvisi, että mitä suurempi paluukuormien täyttöaste on, sitä suurempi on käyttökateprosentti, ja siten myös yrityksen liiketoiminnan kannattavuus paranee. Haasteita paluukuormien täyttöasteiden kasvattamiselle aiheuttaa tavoitettavuus ja tiedonkulku, eli paluukuormien löytäminen. Lisäksi toimijoiden, esimerkiksi tavaraterminaalien, aukioloaikojen ja ajo- ja lepoaika-asetusten yhteensovittaminen tuottaa ongelmia. Tällä hetkellä pienellä kuljetusyrityksellä ei ole paljoa konkreettisia keinoja, joilla se itse voisi vaikuttaa tiedonkulkuun ja paluukuormien löytämiseen. Yhtenä ratkaisuna yritys voisi yrittää solmia pitkäaikaisia kuljetussopimuksia, joilla voisi varmistaa kuormakapasiteetin olevan käytössä sekä meno- että paluumatkoilla. Lisäksi yritys voi yrittää löytää paluukuormia etsimällä niitä kuljetuspörsseistä. Laajemmalla tasolla esimerkiksi tavaraterminaalien aukioloaikojen laajentaminen voisi nostaa etenkin pienten kuljetusyritysten mahdollisuutta ottaa paluukuormia.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että yleisesti ottaen paluukuormien täyttöasteiden kasvaessa paranee liiketoiminnan kannattavuus, sillä kannattamaton tyhjänä ajo vähenee, kiinteät kustannukset saadaan jaettua suuremmalle määrälle kuljetuksia, ja suuremmasta täyttöasteesta saa paremman korvauksen. Kannattavuuden suhteen tulee kuitenkin usein ottaa huomioon muuttuvia kustannuksia aiheuttavat paluukuormien odottamisesta syntyvät odotusajat sekä mahdolliset lisäkilometrit, jotka paluukuorman vuoksi tulee ajaa. Lisäksi ajo- ja lepoajat tulee huomioida, ja usein tuleekin arvioida tapauskohtaisesti, kannattaako jokin paluukuorma ottaa ja mikä sen täyttöasteen tulisi olla.