Betonielementtisuunnitteluprosessin puutteet tuoteosakaupassa
Houni, Kielo (2018)
Houni, Kielo
Saimaan ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060712997
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060712997
Tiivistelmä
Elementtisuunnitteluprosesseissa esiintyvät samat ongelmat toistuvasti. Ne tuottavat jatkuvasti ylimääräistä työtä ja vievät aikaa elementtisuunnittelusta.
Kolmen tutkittavan kohteen avulla etsittiin elementtisuunnitteluprosessin ongelmakohtia, tarkoituksena löytää kohdennettuja apukeinoja nimenomaan elementtisuunnittelun tukemiseen tuoteosakauppamallissa.
Tutkitusta materiaalista käytiin läpi arkkitehti-, rakennesuunnitelmat ja talotekniset suunnitelmat, käytössä olleet muistiot ja sähköpostit. Materiaalissa suurin painoarvo laitettiin muutoksille suhteessa aikatauluun, muutosten vaikutuksille elementtisuunnitteluun, muutosten sisältöön ja lähtötietojen laadulliseen sisältöön. Näiden todettiin olevan suurimmat syyt aikatauluviivästyksiin ja koko suunnitteluprosessiin. Lähtötietojen saapumista verrattiin ennalta sovittuun aikatauluun ja sovitun takarajan jälkeen tulleisiin muutoksiin.
Aikarajojen jälkeen suunnitelmiin tulleiden muutosten määrä oli suuri, ja niiden vaikutus elementtisuunnitteluun näkyi erityisesti sähköpostimateriaalissa, mutta ei niinkään muutoksina varsinaisissa elementtisuunnitelmissa. Element-tisuunnitteluun eniten vaikuttivat reikä- ja varausmuutokset, joiden vaikutus oli suurin, verrattuna muiden suunnittelualojen muutoksiin. Kohteiden välillä oli myös eroja niin muutosten suhteellisessa määrässä ja niiden vaikuttavuudessa elementtisuunnitteluun kuin muutosten sisällöissä, vaikka samoja sisältöjä esiintyikin kaikissa.
Muutosten määrä on seurausta keskeneräisistä lähtötiedoista mitkä toimitetaan elementtisuunnittelijalle. Laadullisesti keskeneräiset lähtötiedot ovat seurausta siitä, että laadusta vastaava osapuoli ei ole hoitanut tehtäväänsä riittävällä tarkkuudella. Tilaaja ja /tai rakennuttaja, joka on sopimussuhteessa kyseiseen osapuoleen, ei ole vaatinut tehtävää hoidettavaksi, jolloin asia pääsee valumaan suunnitteluprosessikaaviossa alaspäin. Suunnitteluprosessin osapuolet keiden omaan työhön puutteet eivät suoraan vaikuta, eivät ole myöskään kiinnostuneet niiden tilasta.
Tuoteosakaupassa missä elementtisuunnittelija tuottaa elementtisuunnitelmat rakennuttajanlukuun tehtyihin arkkitehti- ja rakennesuunnitelmiin, rakennesuunnitelmat ovat urakkalaskentatasoa. Näistä puuttuu pääsääntöisesti suurin osa detaljeista, mikä on juuri se elementtisuunnitteluun eniten vaikuttava asia, varausmerkintöjen ohella. Puuttuvat tiedot tulevat suunnitelmiin urakkalaskennan jälkeen, jolloin elementtisuunnittelu on jo täydessä vauhdissa.
Projektin osapuolien tehtäväkenttien selkeyttäminen, suunnittelunohjauksen ja yhteistyön parantaminen ovat keinoja saada elementtisuunnitteluun tulevia haasteita pienemmiksi.
Kolmen tutkittavan kohteen avulla etsittiin elementtisuunnitteluprosessin ongelmakohtia, tarkoituksena löytää kohdennettuja apukeinoja nimenomaan elementtisuunnittelun tukemiseen tuoteosakauppamallissa.
Tutkitusta materiaalista käytiin läpi arkkitehti-, rakennesuunnitelmat ja talotekniset suunnitelmat, käytössä olleet muistiot ja sähköpostit. Materiaalissa suurin painoarvo laitettiin muutoksille suhteessa aikatauluun, muutosten vaikutuksille elementtisuunnitteluun, muutosten sisältöön ja lähtötietojen laadulliseen sisältöön. Näiden todettiin olevan suurimmat syyt aikatauluviivästyksiin ja koko suunnitteluprosessiin. Lähtötietojen saapumista verrattiin ennalta sovittuun aikatauluun ja sovitun takarajan jälkeen tulleisiin muutoksiin.
Aikarajojen jälkeen suunnitelmiin tulleiden muutosten määrä oli suuri, ja niiden vaikutus elementtisuunnitteluun näkyi erityisesti sähköpostimateriaalissa, mutta ei niinkään muutoksina varsinaisissa elementtisuunnitelmissa. Element-tisuunnitteluun eniten vaikuttivat reikä- ja varausmuutokset, joiden vaikutus oli suurin, verrattuna muiden suunnittelualojen muutoksiin. Kohteiden välillä oli myös eroja niin muutosten suhteellisessa määrässä ja niiden vaikuttavuudessa elementtisuunnitteluun kuin muutosten sisällöissä, vaikka samoja sisältöjä esiintyikin kaikissa.
Muutosten määrä on seurausta keskeneräisistä lähtötiedoista mitkä toimitetaan elementtisuunnittelijalle. Laadullisesti keskeneräiset lähtötiedot ovat seurausta siitä, että laadusta vastaava osapuoli ei ole hoitanut tehtäväänsä riittävällä tarkkuudella. Tilaaja ja /tai rakennuttaja, joka on sopimussuhteessa kyseiseen osapuoleen, ei ole vaatinut tehtävää hoidettavaksi, jolloin asia pääsee valumaan suunnitteluprosessikaaviossa alaspäin. Suunnitteluprosessin osapuolet keiden omaan työhön puutteet eivät suoraan vaikuta, eivät ole myöskään kiinnostuneet niiden tilasta.
Tuoteosakaupassa missä elementtisuunnittelija tuottaa elementtisuunnitelmat rakennuttajanlukuun tehtyihin arkkitehti- ja rakennesuunnitelmiin, rakennesuunnitelmat ovat urakkalaskentatasoa. Näistä puuttuu pääsääntöisesti suurin osa detaljeista, mikä on juuri se elementtisuunnitteluun eniten vaikuttava asia, varausmerkintöjen ohella. Puuttuvat tiedot tulevat suunnitelmiin urakkalaskennan jälkeen, jolloin elementtisuunnittelu on jo täydessä vauhdissa.
Projektin osapuolien tehtäväkenttien selkeyttäminen, suunnittelunohjauksen ja yhteistyön parantaminen ovat keinoja saada elementtisuunnitteluun tulevia haasteita pienemmiksi.