Muuntohuumeiden lisääminen ja validointi GC-MS-menetelmään
Minkkinen, Sannamari (2018)
Minkkinen, Sannamari
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060712988
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060712988
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tehtiin Terveyden ja hyvinvoinnin (THL) oikeustoksikologiayksikössä Tilkanmäen laboratoriossa. Laboratorio on erikoistunut biologisesta matriisista tehtäviin huumaus- ja lääkeainetestauksiin kromatografis-massaspektrometrisin menetelmin. Lisäksi laboratoriossa käytetään immunologisiin tekniikoihin perustuvia menetelmiä ja kaasukromatografista menetelmää alkoholitestauksessa. Se on FINAS:in akkreditoima testauslaboratorio T077 SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 mukaisesti. Opinnäytetyön tavoitteena oli 14 muuntohuumeen lisääminen ja validointi ”Amfetamiinijohdannaisten seulonta ja pitoisuusmääritys verestä, seerumista ja virtsasta” GC-MS-menetelmään. Aineet ovat amfetamiinijohdannaisia ja täten sisältävät samankaltaisia rakenneosia kuin amfetamiini, joten niiden uskottiin soveltuvan hyvin menetelmään. Validoinnin tarve nousi esille, kun huomattiin, että viime vuosien aikana muuntohuumeiden käyttö on vähitellen lisääntynyt ja menetelmää piti analyyttien osalta laajentaa.
Alussa testattiin aineiden sopivuus nykyiseen menetelmään käsittelemällä näytteet eri pitoisuuksilla menetelmäohjeen mukaisesti sekä verimatriisilla että ilman. Lisäksi tutkittiin aineiden erottuvuutta muista samankaltaisista aineista. Validointi suoritettiin viitenä päivänä niin, että joka päivä tutkittiin lineaarisuutta sekä tarkkuutta. Tämän lisäksi yksittäisinä päivinä tutkittiin stabiilisuutta, ylempää ja alempaa määritysrajaa sekä selektiivisyyttä. Menetelmässä näytteeseen (200 µl) lisätään 0,1 M HCl -liuosta, johon on liuotettu sisäinen standardi. Tämän jälkeen näyte puskuroidaan emäksiseksi ja uutetaan tolueenilla yksitellen vorteksoimalla, jotta uuttoliuoksen sisältämä HFBA-derivatisointiaine ehtii vaikuttaa.
Työ ja validointi kokonaisuudessaan onnistui hyvin ja odotetusti. Tiedetään, että amfetamiinijohdannaiset ja synteettiset katinonit ovat haastavia tutkittavia herkkyytensä takia, varsinkin kun kyse on muuntohuumeista. 14:sta aineesta suurin osa saatiin validoitua kvantitatiiviselle tasolle. Neljä ainetta validoitiin kvalitatiiviselle tasolle ja HMMA:n validointi jouduttiin keskeyttämään, koska aine ei näkynyt spektreissä alle 250 ng/ml pitoisuuksilla. Aineiden haastavuuden takia voidaan kuitenkin todeta, että tavoitteisiin päästiin ja validointi onnistui.
Alussa testattiin aineiden sopivuus nykyiseen menetelmään käsittelemällä näytteet eri pitoisuuksilla menetelmäohjeen mukaisesti sekä verimatriisilla että ilman. Lisäksi tutkittiin aineiden erottuvuutta muista samankaltaisista aineista. Validointi suoritettiin viitenä päivänä niin, että joka päivä tutkittiin lineaarisuutta sekä tarkkuutta. Tämän lisäksi yksittäisinä päivinä tutkittiin stabiilisuutta, ylempää ja alempaa määritysrajaa sekä selektiivisyyttä. Menetelmässä näytteeseen (200 µl) lisätään 0,1 M HCl -liuosta, johon on liuotettu sisäinen standardi. Tämän jälkeen näyte puskuroidaan emäksiseksi ja uutetaan tolueenilla yksitellen vorteksoimalla, jotta uuttoliuoksen sisältämä HFBA-derivatisointiaine ehtii vaikuttaa.
Työ ja validointi kokonaisuudessaan onnistui hyvin ja odotetusti. Tiedetään, että amfetamiinijohdannaiset ja synteettiset katinonit ovat haastavia tutkittavia herkkyytensä takia, varsinkin kun kyse on muuntohuumeista. 14:sta aineesta suurin osa saatiin validoitua kvantitatiiviselle tasolle. Neljä ainetta validoitiin kvalitatiiviselle tasolle ja HMMA:n validointi jouduttiin keskeyttämään, koska aine ei näkynyt spektreissä alle 250 ng/ml pitoisuuksilla. Aineiden haastavuuden takia voidaan kuitenkin todeta, että tavoitteisiin päästiin ja validointi onnistui.