Onnistuneen sijoitusneuvonnan tekijöitä
Paananen, Johannes (2018)
Paananen, Johannes
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060612940
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060612940
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee sijoituspalveluyritysten tarjoamia sijoitusneuvontapalveluja ja erityisesti tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, onko sijoitusneuvonta ollut onnistunutta vai ei ja mitä oltaisiin voitu tehdä toisin, jotta oltaisiin päästy sijoittamisessa toivottuun tulokseen niin asiakkaan kuin sijoituspalveluyrityksenkin taholta. Tavoitteena on haastattelujen ja viitekehyksen avulla valottaa, mitä sijoitusneuvonta on, mitä sijoitusneuvojan on työssään otettava huomioon ja miten välttyä tappiota tuottavilta epäonnistumisilta. Haastatteluiden avulla pyrin saamaan sijoitusalan ammattilaisilta tietoa ja kehitysideoita, miten parantaa sijoituspalvelujen laatua.
Suomalaiset ovat alkaneet nykyään sijoittaa yhä enemmän varojaan tilisäästämisen lisäksi myös sellaisiin sijoitustuotteisiin kuten osakkeisiin, rahastoihin sekä säästö- ja sijoitusvakuutuksiin. Tämä on lisännyt tilanteita, joissa asiakkaan ja sijoituspalveluntarjoajan tavoitteet ja toiveet eivät välttämättä ole aina kohdanneet, ja pahimmassa tapauksessa asiakkaan varat on voitu suurimmaksi osaksi menettää. Sijoitusneuvojien saamat palkkiot ja tavoitteet ovat voineet vaikuttaa sijoitusneuvonnan laatuun ja aiheuttaa eturistiriitatilanteita. Eturistiriitatilanteiden välttämiseksi ja sijoitusneuvonnan läpinäkyvyyden lisäämiseksi on lainsäädäntöä kehitetty Euroopan Unionin tasolla. MiFID2 -direktiivi tuli voimaan vuonna 2017 kaikissa EU-maissa. Direktiivin tarkoituksena on parantaa sijoittajan suojaa ja mahdollistaa, että asiakkaan edut tulevat huomioiduksi paremmin direktiivin tuoman läpinäkyvyyden ansiosta. Sivuan myös arvopaperimarkkinalakia ja sijoituspalvelulakia, sekä kerron Finanssivalvonnan ohjeistuksista.
Tämä opinnäytetyö ajoittuu vuosiin 2017-2018. Teoriat, joita opinnäytetyössä käytän, perustuvat sijoitusneuvonnasta kertovaan lähdekirjallisuuteen sekä internetistä saamiini sijoitusalan lainsäädäntöjen ja toimintatapojen lähteisiin. Empiirisen tutkimuksen toteutin kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa haastattelin sijoitusalan ammattilaisia eri yrityksistä, jotka tarjoavat sijoituspalveluja. Näin sain erilaisia näkökulmia, jotta saisin monipuolisen tutkimuksen. Haastattelut tein viitekehyksen mukaisesti. Haastattelujen kautta yritin löytää opinnäytetyön tutkimusongelmaan vastauksia, ratkaisuehdotuksia tietoa ja kehitysideoita.
Onnistuneen sijoitusneuvonnan toteutumiseen liittyy monia tekijöitä. Muuttamalla sijoitus- neuvonnan tapaa myydä sijoitustuotteita esimerkiksi painottamalla asiakaslähtöisyyttä, voidaan vähentää eturistiriitatilanteita ja saada aikaan tyytyväinen asiakas. Noudattamalla lainsäädäntöä ja varsinkin uudistunutta MiFID2 direktiiviä, tuodaan sijoitusneuvonta läpinäkyväksi ja siten tarjotaan asiakkaalle mahdollisuus vertailla ja kilpailuttaa paremmin eri sijoituspalvelun tarjoajien sijoitusinstrumentteja.
Suomalaiset ovat alkaneet nykyään sijoittaa yhä enemmän varojaan tilisäästämisen lisäksi myös sellaisiin sijoitustuotteisiin kuten osakkeisiin, rahastoihin sekä säästö- ja sijoitusvakuutuksiin. Tämä on lisännyt tilanteita, joissa asiakkaan ja sijoituspalveluntarjoajan tavoitteet ja toiveet eivät välttämättä ole aina kohdanneet, ja pahimmassa tapauksessa asiakkaan varat on voitu suurimmaksi osaksi menettää. Sijoitusneuvojien saamat palkkiot ja tavoitteet ovat voineet vaikuttaa sijoitusneuvonnan laatuun ja aiheuttaa eturistiriitatilanteita. Eturistiriitatilanteiden välttämiseksi ja sijoitusneuvonnan läpinäkyvyyden lisäämiseksi on lainsäädäntöä kehitetty Euroopan Unionin tasolla. MiFID2 -direktiivi tuli voimaan vuonna 2017 kaikissa EU-maissa. Direktiivin tarkoituksena on parantaa sijoittajan suojaa ja mahdollistaa, että asiakkaan edut tulevat huomioiduksi paremmin direktiivin tuoman läpinäkyvyyden ansiosta. Sivuan myös arvopaperimarkkinalakia ja sijoituspalvelulakia, sekä kerron Finanssivalvonnan ohjeistuksista.
Tämä opinnäytetyö ajoittuu vuosiin 2017-2018. Teoriat, joita opinnäytetyössä käytän, perustuvat sijoitusneuvonnasta kertovaan lähdekirjallisuuteen sekä internetistä saamiini sijoitusalan lainsäädäntöjen ja toimintatapojen lähteisiin. Empiirisen tutkimuksen toteutin kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa haastattelin sijoitusalan ammattilaisia eri yrityksistä, jotka tarjoavat sijoituspalveluja. Näin sain erilaisia näkökulmia, jotta saisin monipuolisen tutkimuksen. Haastattelut tein viitekehyksen mukaisesti. Haastattelujen kautta yritin löytää opinnäytetyön tutkimusongelmaan vastauksia, ratkaisuehdotuksia tietoa ja kehitysideoita.
Onnistuneen sijoitusneuvonnan toteutumiseen liittyy monia tekijöitä. Muuttamalla sijoitus- neuvonnan tapaa myydä sijoitustuotteita esimerkiksi painottamalla asiakaslähtöisyyttä, voidaan vähentää eturistiriitatilanteita ja saada aikaan tyytyväinen asiakas. Noudattamalla lainsäädäntöä ja varsinkin uudistunutta MiFID2 direktiiviä, tuodaan sijoitusneuvonta läpinäkyväksi ja siten tarjotaan asiakkaalle mahdollisuus vertailla ja kilpailuttaa paremmin eri sijoituspalvelun tarjoajien sijoitusinstrumentteja.