Asiakastyytyväisyys Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Imatran kotihoidossa
Andronoff, Susanna; Miesperä, Taina (2018)
Andronoff, Susanna
Miesperä, Taina
Saimaan ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060612919
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060612919
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Imatran kotihoidon asiakastyytyväisyyttä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa Imatran kotihoidolle asiakastyytyväisyyden lisäämiseksi. Jatkuva laadun parantaminen on yksi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin strategioista ja asiakastyytyväisyyden mittaaminen kertoo strategian toteutumisesta. Imatran vanhusneuvosto tilasi asiakastyytyväisyyskyselyn Saimaan ammattikorkeakoululta ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyönä.
Väestön vanheneminen ja ikääntyneiden palveluiden siirtyminen avopalveluihin on asettanut haasteita erityisesti kotihoitoon. Kotihoidon tavoitteena on ikääntyneiden asuminen kotona mahdollisimman toimintakykyisinä, pitkään ja arvokkaasti. Hyvä kotihoidon laatu tarkoittaa, ettei laadun taso vaihtele ja että asiakkaat saavat heille luvatun palvelun. Asiakastyytyväisyyskyselyllä saadaan tietoa tavoitteiden toteutumisesta sekä palautetta toiminnan kehittämiseksi ja laadun parantamiseksi.
Opinnäytetyön lähestymistapa oli määrällinen eli kvantitatiivinen. Aineisto (N=90) kerättiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella. Viitekehykseksi valikoitui Sosiaali- ja terveysministeriön Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palveluiden parantamiseksi, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin arvot ja strategia sekä aiemmat tutkimukset kotihoidosta. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin sekä sisällönanalyysillä.
Kyselyyn osallistuneet asiakkaat ja omaiset olivat tyytyväisiä kohtaamisiin hoitajien kanssa ja kotihoidon oikea-aikaisuuteen. He kokivat kotihoidon tukevan heidän kotona asumistaan. Tyytymättömyyttä aiheuttivat hoitajien vaihtuvuus ja kiireiseksi koettu työskentelytapa. Tyytymättömyyttä aiheutti myös toimintakykyä edistävän ja elämänlaatua lisäävän tuen puute. Näitä olivat kodin ulkopuolisessa toiminnassa avustaminen sekä kotiaskareiden ja kuntoharjoitteiden tekeminen. Selkeäksi kehittämiskohteeksi nousi asiakkaiden ja omaisten osallistaminen oman hoitonsa suunnitteluun.
Väestön vanheneminen ja ikääntyneiden palveluiden siirtyminen avopalveluihin on asettanut haasteita erityisesti kotihoitoon. Kotihoidon tavoitteena on ikääntyneiden asuminen kotona mahdollisimman toimintakykyisinä, pitkään ja arvokkaasti. Hyvä kotihoidon laatu tarkoittaa, ettei laadun taso vaihtele ja että asiakkaat saavat heille luvatun palvelun. Asiakastyytyväisyyskyselyllä saadaan tietoa tavoitteiden toteutumisesta sekä palautetta toiminnan kehittämiseksi ja laadun parantamiseksi.
Opinnäytetyön lähestymistapa oli määrällinen eli kvantitatiivinen. Aineisto (N=90) kerättiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella. Viitekehykseksi valikoitui Sosiaali- ja terveysministeriön Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palveluiden parantamiseksi, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin arvot ja strategia sekä aiemmat tutkimukset kotihoidosta. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin sekä sisällönanalyysillä.
Kyselyyn osallistuneet asiakkaat ja omaiset olivat tyytyväisiä kohtaamisiin hoitajien kanssa ja kotihoidon oikea-aikaisuuteen. He kokivat kotihoidon tukevan heidän kotona asumistaan. Tyytymättömyyttä aiheuttivat hoitajien vaihtuvuus ja kiireiseksi koettu työskentelytapa. Tyytymättömyyttä aiheutti myös toimintakykyä edistävän ja elämänlaatua lisäävän tuen puute. Näitä olivat kodin ulkopuolisessa toiminnassa avustaminen sekä kotiaskareiden ja kuntoharjoitteiden tekeminen. Selkeäksi kehittämiskohteeksi nousi asiakkaiden ja omaisten osallistaminen oman hoitonsa suunnitteluun.