Mitä laitoskuntoutuksessa tapahtuu AVH-kuntoutujan näkökulmasta?
Nisula, Marika (2018)
Nisula, Marika
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060612774
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060612774
Tiivistelmä
Yhteiskuntamme uudistuksissa on korostettu yksilön valinnanvapautta, joka on pinnalla nyt enemmän kuin koskaan ennen. Tarkoittaako se samaa kuin asiakaslähtöisyys? Miten asiakas saa äänensä kuulluksi? Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa laitoskuntoutuksen toteuttajille, kuinka asiakas kokee tulleensa kuulluksi ja tarkoituksena on kartoittaa kuntoutujan käsitys laitoskuntoutusjaksosta ja sen asiakaslähtöisyyden toteutumisesta. Erään laitoskuntoutusta tarjoavan yksikön kuntoutujan haastattelun perusteella kartoitettiin kuntoutujan näkemystä jaksostaan. Toive haastattelun tekemiseen tuli yksikön toimintaterapeutilta, koska asiakaslähtöisyydessä ja muissa huomioitavissa asioissa voi aina olla parantamisen varaa.
Laadullisen tutkimuksen menetelmänä käytettiin teemahaastattelua ja teorialähtöistä sisällönanalyysia. Teoriapohjana toimii OTIPM ja GAS- tavoitteenasettelumenetelmä.
Kuntoutujaa haastateltiin kolmessa osassa: laitoskuntoutusjakson alussa, lopussa ja 28 päivää jakson loppumisen jälkeen kotona. Ajoitus jaksolle olisi kuntoutujan mukaan voinut olla parempikin, mutta hän oli positiivisella mielellä kuntoutumassa. Edistymistä oli jakson aikana tullut kävelyssä ja käden käytössä, mihin kuntoutuja oli tyytyväinen. Asiakaslähtöisyys kuntoutujan näkökulmasta oli toteutunut.
Tavoitteen asettelussa oli asioita, joita kuntoutuja ei itse ollut sisäistänyt täysin. Tavoitteiden muistaminen oli vaikeaa, eikä hän osannut kertoa missä tilanteessa tai kuka tavoitteet ovat asettaneet. Jatkossa vastaavien haastattelujen tekeminen on elintärkeää, jotta asiakkaan ääni pysyy kuuluvissa.
Laadullisen tutkimuksen menetelmänä käytettiin teemahaastattelua ja teorialähtöistä sisällönanalyysia. Teoriapohjana toimii OTIPM ja GAS- tavoitteenasettelumenetelmä.
Kuntoutujaa haastateltiin kolmessa osassa: laitoskuntoutusjakson alussa, lopussa ja 28 päivää jakson loppumisen jälkeen kotona. Ajoitus jaksolle olisi kuntoutujan mukaan voinut olla parempikin, mutta hän oli positiivisella mielellä kuntoutumassa. Edistymistä oli jakson aikana tullut kävelyssä ja käden käytössä, mihin kuntoutuja oli tyytyväinen. Asiakaslähtöisyys kuntoutujan näkökulmasta oli toteutunut.
Tavoitteen asettelussa oli asioita, joita kuntoutuja ei itse ollut sisäistänyt täysin. Tavoitteiden muistaminen oli vaikeaa, eikä hän osannut kertoa missä tilanteessa tai kuka tavoitteet ovat asettaneet. Jatkossa vastaavien haastattelujen tekeminen on elintärkeää, jotta asiakkaan ääni pysyy kuuluvissa.