Arkaluontoisten asioiden käsittely kirjallisessa journalistisessa haastattelussa : case murhatun uhrin äiti ja kolme muuta esimerkkitapausta
Ampuja, Eetu (2018)
Ampuja, Eetu
Turun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060512750
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060512750
Tiivistelmä
Tarkastelen opinnäytetyössäni erilaisia seikkoja, joita kirjoittavan journalistin on syytä ottaa huomioon arkaluontoisia asioita sisältävää kirjallista haastattelua tehdessä, sitä ennen ja sen jälkeen. Pyrin selvittämään, mitä kaikkea on otettava huomioon ja mitä eri tapoja on valmistautua emotionaalisesti hankalaan haastatteluun. Lisäksi yritän löytää vastauksia siihen, miten toimittajan tulee toimia itse arkaluontoisessa haastattelutilanteessa ja mitä toisaalta tulee ottaa huomioon vielä varsinaisen haastattelun jälkeen.
Opinnäytetyöni koostuu kolmesta pääluvusta. 2. luvussa kartoitetaan työni teoriaosuudet, keskeiset käsitteet ja lähdekirjallisuus sekä esitellään haastateltavat. 3. luvussa kerrotaan aineiston analyysin toteutuksesta ja 4. luku käsittää pohdintaosuuden.
Olen haastatellut opinnäytetyöhöni kolme journalistia, joista jokaisella on kokemusta arkaluontoisia asioita sisältävien haastatteluiden tekemisestä. Kukin heistä kertoo omat näkemyksensä siitä, mitä asioita heidän mielestään on syytä ottaa huomioon arkaluontoista haastattelua tehdessä, sitä ennen ja sen jälkeen. Haastattelut on tehty teemahaastatteluina.
Avaan työssäni myös omia kokemuksiani arkaluontoisesta haastatteluprosessista. Käsittelemäni kokemukset pohjautuvat Seiska-lehdessä helmikuussa 2018 julkaistuun henkilöhaastatteluun murhatun pojan äidistä. Opinnäytetyöni on tehty toimeksiantona Seiskalle.
Opinnäytetyöni lähteet koostuvat kolmesta tekemästäni teemahaastattelusta sekä journalistisesta kirjallisesta ja sähköisestä lähdeaineistosta. Lisäksi heijastan aineistoon omia työskentelytapojani ja kokemuksiani arkaluontoisesta haastatteluprosessista.
Vaikka huolellinen etukäteissuunnittelu onkin merkittävä osa arkaluontoisen haastattelun onnistumisessa, aina ei voi valmistautua etukäteen. Silti tärkeintä on aina toimia tahdikkaasti ja antaa haastateltavalle aikaa ja tilaa kertomuksilleen. Mitä enemmän toimittaja herättää luottamusta haastateltavassa, sitä parempi itse jutustakin todennäköisesti tulee. Kaikki perustuu haastateltavan kunnioitukseen, journalistisen haastatteluprosessin jokaisessa vaiheessa.
Opinnäytetyöni koostuu kolmesta pääluvusta. 2. luvussa kartoitetaan työni teoriaosuudet, keskeiset käsitteet ja lähdekirjallisuus sekä esitellään haastateltavat. 3. luvussa kerrotaan aineiston analyysin toteutuksesta ja 4. luku käsittää pohdintaosuuden.
Olen haastatellut opinnäytetyöhöni kolme journalistia, joista jokaisella on kokemusta arkaluontoisia asioita sisältävien haastatteluiden tekemisestä. Kukin heistä kertoo omat näkemyksensä siitä, mitä asioita heidän mielestään on syytä ottaa huomioon arkaluontoista haastattelua tehdessä, sitä ennen ja sen jälkeen. Haastattelut on tehty teemahaastatteluina.
Avaan työssäni myös omia kokemuksiani arkaluontoisesta haastatteluprosessista. Käsittelemäni kokemukset pohjautuvat Seiska-lehdessä helmikuussa 2018 julkaistuun henkilöhaastatteluun murhatun pojan äidistä. Opinnäytetyöni on tehty toimeksiantona Seiskalle.
Opinnäytetyöni lähteet koostuvat kolmesta tekemästäni teemahaastattelusta sekä journalistisesta kirjallisesta ja sähköisestä lähdeaineistosta. Lisäksi heijastan aineistoon omia työskentelytapojani ja kokemuksiani arkaluontoisesta haastatteluprosessista.
Vaikka huolellinen etukäteissuunnittelu onkin merkittävä osa arkaluontoisen haastattelun onnistumisessa, aina ei voi valmistautua etukäteen. Silti tärkeintä on aina toimia tahdikkaasti ja antaa haastateltavalle aikaa ja tilaa kertomuksilleen. Mitä enemmän toimittaja herättää luottamusta haastateltavassa, sitä parempi itse jutustakin todennäköisesti tulee. Kaikki perustuu haastateltavan kunnioitukseen, journalistisen haastatteluprosessin jokaisessa vaiheessa.