Jalkapalloseuran verkkoviestinnän analyysi ja kehittäminen : case: FC TPS
Ristimäki, Aleksi (2018)
Ristimäki, Aleksi
Turun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060512689
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060512689
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkoituksena oli analysoida Veikkausliigassa pelaavan jalkapalloseura FC TPS:n miesten edustusjoukkueen verkkoviestinnän nykytilaa ja selvittää keinoja viestinnän kehittämiseksi. Lisäksi kartoitin, minkälainen FC TPS:n seuraajakunta kussakin seuran käyttämässä viestintäkanavassa on ja kuinka tärkeitä TPS:n eri viestintäkanavat ovat eri-ikäisille ihmisille.
Päätutkimuskysymykseni oli, miten FC TPS:n kotisivujen, videoviestintäkanava TPS TV:n sekä seuran Facebookin, Instagramin, Twitterin ja Snapchatin viestintää voisi kehittää. Vastaus päätutkimuskysymykseen saatiin analysoimalla FC TPS:n viestintää, vertaamalla sitä kolmen muun Veikkausliiga-seuran viestintään, haastattelemalla FC TPS:n viestintävastaavia sekä toteuttamalla internetkysely FC TPS:n kannattajille. Haastattelu oli muodoltaan puolistrukturoitu teemahaastattelu. Kysely oli kvantitatiivista menetelmää käyttävä ja toteutettiin Webropoltyökalulla. Kysely oli avoinna kahden viikon ajan syyskuussa 2017. Vastauksia kyselyyn saatiin 268 ihmiseltä.
Keskeinen tutkimustulos on, että kannattajat toivovat TPS:ltä lisää kulissien takaista sisältöä. Kannattajilla on halu tietää, mitä pelaajat tekevät kentän ulkopuolella ja mistä heidän arkensa koostuu. Tärkeänä tutkimustuloksena voidaan pitää sitä, että seuran kotisivuilla on edelleen erittäin keskeinen rooli seuran viestinnässä. Kotisivujen rinnalle on viimeisen kymmenen vuoden aikana tullut lukuisia erilaisia sosiaalisen median kanavia, mutta kotisivut on yhä seuran viestintäkanavista kaikkein käytetyin. Selvä enemmistö vastaajista ilmoitti saavansa parhaiten tiedon TPS:n seuraavasta kotipelistä seuran kotisivuilta.
FC TPS:n verkkoviestintää seuraa laajan ikäryhmän käsittävä joukko ihmisiä. Joukossa on myös paljon yli 60-vuotiaita. Suhteessa eniten erittäin aktiivisesti kotiotteluissa käyviä katsojia löytyy nuorista aikuisista, eli 21–29-vuotiaista vastaajista. He muodostavat kyselyn mukaan myös suurimman yksittäisen ikäryhmän TPS:n verkkoviestintää seuraavista ihmisistä. TPS:n verkkoviestintää seuraavista ihmisistä 80 prosenttia asuu Varsinais-Suomen maakunnassa, joten viestinnässä on syytä korostaa paikallisuutta. Alle 20-vuotiaille tärkein viestintäkanava oli videoviestintäkanava TPS TV. Seuran videoviestintäkanavan tärkeys vastaajalle väheni vastaajan iän kasvaessa. Alle 20-vuotiaista TPS TV:tä käyttää 80 prosenttia, yli 60-vuotiaista alle puolet.
Opinnäytetyöni on tehty toimeksiantona FC TPS:lle.
Päätutkimuskysymykseni oli, miten FC TPS:n kotisivujen, videoviestintäkanava TPS TV:n sekä seuran Facebookin, Instagramin, Twitterin ja Snapchatin viestintää voisi kehittää. Vastaus päätutkimuskysymykseen saatiin analysoimalla FC TPS:n viestintää, vertaamalla sitä kolmen muun Veikkausliiga-seuran viestintään, haastattelemalla FC TPS:n viestintävastaavia sekä toteuttamalla internetkysely FC TPS:n kannattajille. Haastattelu oli muodoltaan puolistrukturoitu teemahaastattelu. Kysely oli kvantitatiivista menetelmää käyttävä ja toteutettiin Webropoltyökalulla. Kysely oli avoinna kahden viikon ajan syyskuussa 2017. Vastauksia kyselyyn saatiin 268 ihmiseltä.
Keskeinen tutkimustulos on, että kannattajat toivovat TPS:ltä lisää kulissien takaista sisältöä. Kannattajilla on halu tietää, mitä pelaajat tekevät kentän ulkopuolella ja mistä heidän arkensa koostuu. Tärkeänä tutkimustuloksena voidaan pitää sitä, että seuran kotisivuilla on edelleen erittäin keskeinen rooli seuran viestinnässä. Kotisivujen rinnalle on viimeisen kymmenen vuoden aikana tullut lukuisia erilaisia sosiaalisen median kanavia, mutta kotisivut on yhä seuran viestintäkanavista kaikkein käytetyin. Selvä enemmistö vastaajista ilmoitti saavansa parhaiten tiedon TPS:n seuraavasta kotipelistä seuran kotisivuilta.
FC TPS:n verkkoviestintää seuraa laajan ikäryhmän käsittävä joukko ihmisiä. Joukossa on myös paljon yli 60-vuotiaita. Suhteessa eniten erittäin aktiivisesti kotiotteluissa käyviä katsojia löytyy nuorista aikuisista, eli 21–29-vuotiaista vastaajista. He muodostavat kyselyn mukaan myös suurimman yksittäisen ikäryhmän TPS:n verkkoviestintää seuraavista ihmisistä. TPS:n verkkoviestintää seuraavista ihmisistä 80 prosenttia asuu Varsinais-Suomen maakunnassa, joten viestinnässä on syytä korostaa paikallisuutta. Alle 20-vuotiaille tärkein viestintäkanava oli videoviestintäkanava TPS TV. Seuran videoviestintäkanavan tärkeys vastaajalle väheni vastaajan iän kasvaessa. Alle 20-vuotiaista TPS TV:tä käyttää 80 prosenttia, yli 60-vuotiaista alle puolet.
Opinnäytetyöni on tehty toimeksiantona FC TPS:lle.