Ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi
Miettunen, Lauri (2018)
Miettunen, Lauri
Yrkeshögskolan Arcada
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060512664
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060512664
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni käsittelee ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tutkimuksen tarkoitus
on parantaa ymmärrystämme kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista
osa-alueista kasvattaaksemme hyvinvointia yksilön tasolla sekä yhteiskunnallisesti. Hyvinvointia
on tutkittu paljon eri tieteenalojen toimesta. Näin ollen tutkimusmetodini on
integroiva kirjallisuuskatsaus, jonka avulla esitän aiemman tutkimuksen tärkeimpiä löydöksiä.
Työssäni perehdyn suureen määrään kirjallisuutta, josta valikoin ja tuon esiin
merkittäviä löydöksiä keskittyen etenkin sellaisiin seikkoihin, joihin ihminen voi omalla
toiminnallaan vaikuttaa. Lukuisten tiedonjyvien pohjalta muodostan koherentin tietopaketin
jokaisesta kirjallisuuskatsaukseni aihepiiristä: ravinnosta, liikunnasta, levosta ja
henkisestä hyvinvoinnista. Työni asettaa kaksi laajaa tutkimuskysymystä: Miten ihmisen
kokonaisvaltainen hyvinvointi tulisi ymmärtää? Sekä, miten hyvinvoinnin eri osa-alueita
tulisi huomioida kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin toteutumiseksi? Työni tulokset ja pohdinta
–osuudessa käyn ensin läpi integroivan kirjallisuuskatsauksen löydöksiä ja vastaan
sitten tutkimuskysymyksiini sen pohjalta. Vastatessani ensimmäiseen kysymykseen esitän,
että ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi tulisi ymmärtää monen osa-alueen kokonaisuutena,
joka laajimmillaankin määriteltynä muodostuu sekä kehon että mielen hyvinvoinnista.
Toisen tutkimuskysymykseni suhteen esittelen, miten hyvinvoinnin osaalueet
tulee kirjallisuuden pohjalta huomioida kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin toteutumiseksi.
Koska kirjallisuus ja sen tarjoamat neuvot ovat kattavat ja koska yhtäläisen
huomion antaminen ravinnolle, liikunnalle, levolle ja henkiselle hyvinvoinnille voi olla
haastavaa, myös henkilön oma konteksti vaikuttaa siihen, mitä osa-alueita yksilön kannattaa
priorisoida. Tämän jälkeen analysoin kirjallisuuskatsaustani myös omasta liikunnanohjaajan
perspektiivistäni käsin ja vastaan tutkimuskysymyksiini myös omaa kokemuspohjaani
reflektoiden, jonka pohjalta määrittelen henkilökohtaiseksi työkaluksi soveltuvan
muistilistan ihmisen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Lopuksi vertailen työni
tuloksia Arcadan oppimistavoitteisiin tehden pienen yhteenvedon myös saamastani
koulutuksesta.
on parantaa ymmärrystämme kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista
osa-alueista kasvattaaksemme hyvinvointia yksilön tasolla sekä yhteiskunnallisesti. Hyvinvointia
on tutkittu paljon eri tieteenalojen toimesta. Näin ollen tutkimusmetodini on
integroiva kirjallisuuskatsaus, jonka avulla esitän aiemman tutkimuksen tärkeimpiä löydöksiä.
Työssäni perehdyn suureen määrään kirjallisuutta, josta valikoin ja tuon esiin
merkittäviä löydöksiä keskittyen etenkin sellaisiin seikkoihin, joihin ihminen voi omalla
toiminnallaan vaikuttaa. Lukuisten tiedonjyvien pohjalta muodostan koherentin tietopaketin
jokaisesta kirjallisuuskatsaukseni aihepiiristä: ravinnosta, liikunnasta, levosta ja
henkisestä hyvinvoinnista. Työni asettaa kaksi laajaa tutkimuskysymystä: Miten ihmisen
kokonaisvaltainen hyvinvointi tulisi ymmärtää? Sekä, miten hyvinvoinnin eri osa-alueita
tulisi huomioida kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin toteutumiseksi? Työni tulokset ja pohdinta
–osuudessa käyn ensin läpi integroivan kirjallisuuskatsauksen löydöksiä ja vastaan
sitten tutkimuskysymyksiini sen pohjalta. Vastatessani ensimmäiseen kysymykseen esitän,
että ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi tulisi ymmärtää monen osa-alueen kokonaisuutena,
joka laajimmillaankin määriteltynä muodostuu sekä kehon että mielen hyvinvoinnista.
Toisen tutkimuskysymykseni suhteen esittelen, miten hyvinvoinnin osaalueet
tulee kirjallisuuden pohjalta huomioida kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin toteutumiseksi.
Koska kirjallisuus ja sen tarjoamat neuvot ovat kattavat ja koska yhtäläisen
huomion antaminen ravinnolle, liikunnalle, levolle ja henkiselle hyvinvoinnille voi olla
haastavaa, myös henkilön oma konteksti vaikuttaa siihen, mitä osa-alueita yksilön kannattaa
priorisoida. Tämän jälkeen analysoin kirjallisuuskatsaustani myös omasta liikunnanohjaajan
perspektiivistäni käsin ja vastaan tutkimuskysymyksiini myös omaa kokemuspohjaani
reflektoiden, jonka pohjalta määrittelen henkilökohtaiseksi työkaluksi soveltuvan
muistilistan ihmisen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Lopuksi vertailen työni
tuloksia Arcadan oppimistavoitteisiin tehden pienen yhteenvedon myös saamastani
koulutuksesta.