Kirjontapäiväkirja : Hitaan käsityöilmaisun merkityksiä ja hyvinvointivaikutuksia
Riutta, Tanja (2018)
Riutta, Tanja
Hämeen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060512559
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060512559
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli selvittää käsinkirjonnan merkityksiä ja vaikutuksia tekijänsä hyvinvointiin. Samalla oli tarkoitus tutkia kirjonnan muodossa pidetyn päiväkirjan vaikutuksia. Aihe lähti sekä kirjonnan ajankohtaisuudesta että tekijän omasta kiinnostuksesta kirjontaa kohtaan. Kirjonta on ajankohtaisuudessaan uusi ja kiehtova, mutta kantaa myös merkittävän määrän historiaa mukanaan.
Tietoperustassa tarkasteltiin kirjontaa käsityön muotona, käsityötä päiväkirjana sekä käsityötä ja päiväkirjaa hyvinvoinnin lähteinä, tausta-ajatteluna olivat käsitteet luovuus, flow-kokemus, itseymmärrys, itseilmaisu ja läsnäolo. Tutkimusaineistona olivat sähköisellä kyselytutkimuksella saadut vastaukset muilta kirjonnan tekijöiltä sekä tekijän omat kokemukset ja havainnot kirjonnasta aineistonkeruun ajalta. Kirjonnan muodossa pidetyn päiväkirjan vaikutuksia tekijä tutki omakohtaisesti keräämällä aineistoksi kirjontapäiväkirjaa ja sen reflektointipäiväkirjaa 10 viikon ajan. Tutkimustapa oli fenomenologinen ja osin autoetnografinen.
Opinnäytetyön tutkimuksen tuloksena voidaan esittää, että kirjonnalla on lukuisia merkityksiä ja vaikutuksia ihmisen hyvinvoinnille. Yleisiä kirjonnan vaikutuksia ovat rauhoittavuus ja luovuuden lisääntyminen. Kirjonta tarjoaa tilaisuuden itseilmaisuun, tunteiden käsittelyyn, läsnäolon kokemukseen sekä aikaa oman elämän pohdintaan. Kirjonta voi toimia päiväkirjanomaisesti muistojen tallentajana ja itseymmärryksen kehittäjänä. Kirjontapäiväkirjan pitäminen vahvisti myös tekijän omaa ammatillista itseymmärrystä ja identiteettiä.
Kirjonnan merkitykset ja hyvinvointivaikutukset antavat monenlaisia eväitä sen hyödyntämiseen kulttuurisen ohjaustoiminnan menetelmänä.
Tietoperustassa tarkasteltiin kirjontaa käsityön muotona, käsityötä päiväkirjana sekä käsityötä ja päiväkirjaa hyvinvoinnin lähteinä, tausta-ajatteluna olivat käsitteet luovuus, flow-kokemus, itseymmärrys, itseilmaisu ja läsnäolo. Tutkimusaineistona olivat sähköisellä kyselytutkimuksella saadut vastaukset muilta kirjonnan tekijöiltä sekä tekijän omat kokemukset ja havainnot kirjonnasta aineistonkeruun ajalta. Kirjonnan muodossa pidetyn päiväkirjan vaikutuksia tekijä tutki omakohtaisesti keräämällä aineistoksi kirjontapäiväkirjaa ja sen reflektointipäiväkirjaa 10 viikon ajan. Tutkimustapa oli fenomenologinen ja osin autoetnografinen.
Opinnäytetyön tutkimuksen tuloksena voidaan esittää, että kirjonnalla on lukuisia merkityksiä ja vaikutuksia ihmisen hyvinvoinnille. Yleisiä kirjonnan vaikutuksia ovat rauhoittavuus ja luovuuden lisääntyminen. Kirjonta tarjoaa tilaisuuden itseilmaisuun, tunteiden käsittelyyn, läsnäolon kokemukseen sekä aikaa oman elämän pohdintaan. Kirjonta voi toimia päiväkirjanomaisesti muistojen tallentajana ja itseymmärryksen kehittäjänä. Kirjontapäiväkirjan pitäminen vahvisti myös tekijän omaa ammatillista itseymmärrystä ja identiteettiä.
Kirjonnan merkitykset ja hyvinvointivaikutukset antavat monenlaisia eväitä sen hyödyntämiseen kulttuurisen ohjaustoiminnan menetelmänä.