”Hyvinvoiva työntekijä… myönteinen, positiivinen ja energinen.” : Työhyvinvointi ja työssäjaksaminen sairaanhoitajien kertomana
Pohjola, Janina; Bruun, Mira; Nissinen, Miina (2018)
Pohjola, Janina
Bruun, Mira
Nissinen, Miina
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060512547
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060512547
Tiivistelmä
Työhyvinvointi kokonaisuutena vaikuttaa työssäjaksamiseen, jota ei voida määritellä yksiselitteisesti. Työssäjaksaminen on jokaisen työntekijän oma koettu tunne. Työhyvinvointi koostuu pääasiassa itse työstä, työyhteisöstä, johtajan roolista ja organisaatiosta. Kaikkiin näihin vaikuttaa myös työntekijä itse.
Tämä opinnäytetyö on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena. Tilaajana työlle on Kainuun keskussairaalan vastasyntyneiden teho-osasto. Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata sairaanhoitajien kokemuksia työssäjaksamisesta vastasyntyneiden teho-osastolla. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tietoa työhyvinvoinnista ja tekijöistä, jotka auttavat sairaanhoitajia jaksamaan työssään. Työmme tulosten avulla voidaan kehittää työssäjaksamista. Tutkimuskysymyksemme ovat: millaisia kuormitustekijöitä sairaanhoitajat kokevat Kainuun keskussairaalan vastasyntyneiden teho-osastolla olevan, sekä mitkä tekijät edistävät sairaanhoitajien työssäjaksamista Kainuun keskussairaalan vastasyntyneiden teho-osastolla.
Aineisto opinnäytetyöhön on kerätty teemahaastattelulla. Aineiston analysointiin on käytetty aineistolähteistä analyysiä eli induktiivista sisällönanalyysiä. Opinnäytetyön tulokset osoittavat muun muassa, että fyysiset työtilat, kiire ja johtamistyö aiheuttavat kuormitustekijöitä Kainuun keskussairaalan vastasyntyneiden teho-osastolla. Voimavaroina sairaanhoitajat kokivat erityisesti työyksikön hyvän ilmapiirin ja yhteisöllisyyden. Liikunnan harrastaminen oli suurin edistävä voimavaratekijä työssäjaksamiselle vapaa-ajalla. Johtopäätöksinä tuloksista voidaan päätellä, että työympäristöstä koituvat tekijät aiheuttivat kuormitustekijöitä ja vapaa-ajalla oli vain positiivinen vaikutus työssäjaksamiseen.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää työyksikössä työhyvinvoinnin kehittämisessä. Kyseisessä yksikössä tulisi puuttua tuloksissa ilmeneviin kuormitustekijöihin ja ylläpitää sairaanhoitajien työssäjaksamista edistäviä tekijöitä. Jatkotutkimusehdotuksena olisi hyvä tehdä sama tutkimus samaan työyksikköön myöhemmin. Uudella tutkimuksella voitaisiin selvittää, onko tässä opinnäytetyössä esiin tulleita kuormitustekijöitä kehitetty parempaan suuntaan. Lisäksi voitaisiin tehdä työssäjaksamista kartoittavia opinnäytetöitä Kainuun soten useampaan työyksikköön ja näin kartoittaa organisaation tasolla työssäjaksamista.
Tämä opinnäytetyö on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena. Tilaajana työlle on Kainuun keskussairaalan vastasyntyneiden teho-osasto. Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata sairaanhoitajien kokemuksia työssäjaksamisesta vastasyntyneiden teho-osastolla. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tietoa työhyvinvoinnista ja tekijöistä, jotka auttavat sairaanhoitajia jaksamaan työssään. Työmme tulosten avulla voidaan kehittää työssäjaksamista. Tutkimuskysymyksemme ovat: millaisia kuormitustekijöitä sairaanhoitajat kokevat Kainuun keskussairaalan vastasyntyneiden teho-osastolla olevan, sekä mitkä tekijät edistävät sairaanhoitajien työssäjaksamista Kainuun keskussairaalan vastasyntyneiden teho-osastolla.
Aineisto opinnäytetyöhön on kerätty teemahaastattelulla. Aineiston analysointiin on käytetty aineistolähteistä analyysiä eli induktiivista sisällönanalyysiä. Opinnäytetyön tulokset osoittavat muun muassa, että fyysiset työtilat, kiire ja johtamistyö aiheuttavat kuormitustekijöitä Kainuun keskussairaalan vastasyntyneiden teho-osastolla. Voimavaroina sairaanhoitajat kokivat erityisesti työyksikön hyvän ilmapiirin ja yhteisöllisyyden. Liikunnan harrastaminen oli suurin edistävä voimavaratekijä työssäjaksamiselle vapaa-ajalla. Johtopäätöksinä tuloksista voidaan päätellä, että työympäristöstä koituvat tekijät aiheuttivat kuormitustekijöitä ja vapaa-ajalla oli vain positiivinen vaikutus työssäjaksamiseen.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää työyksikössä työhyvinvoinnin kehittämisessä. Kyseisessä yksikössä tulisi puuttua tuloksissa ilmeneviin kuormitustekijöihin ja ylläpitää sairaanhoitajien työssäjaksamista edistäviä tekijöitä. Jatkotutkimusehdotuksena olisi hyvä tehdä sama tutkimus samaan työyksikköön myöhemmin. Uudella tutkimuksella voitaisiin selvittää, onko tässä opinnäytetyössä esiin tulleita kuormitustekijöitä kehitetty parempaan suuntaan. Lisäksi voitaisiin tehdä työssäjaksamista kartoittavia opinnäytetöitä Kainuun soten useampaan työyksikköön ja näin kartoittaa organisaation tasolla työssäjaksamista.