Sydänkeskuksen potilas-tv:n käytettävyys ja sisältö
Syrjälä, Oskari; Tanhuanpää, Antton (2018)
Syrjälä, Oskari
Tanhuanpää, Antton
Turun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060412412
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060412412
Tiivistelmä
Tutkimus suoritettiin Turun yliopistollisen keskussairaalan Sydänkeskuksen toimeksiannosta parantamaan Potilas-TV:n käytettävyyttä ja sisältöä potilaan näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa Potilas-TV:n käytettävyyttä sekä varmistaa sisällön ajantasaisuus ja laatu. Tavoitteena on, että Potilas-TV:n käytön mahdolliset ongelmakohdat löydetään käytettyjen mittarien avulla ja sisältö on tarkistettu ajantasaiseksi sekä sen laatu varmistettu, käyttäen hyväksi valideja lähteitä.
Tutkimus aloitettiin rakentamalla erilliset mittarit käytettävyyden ja sisällön arviointiin. Käytettävyyden arvioinnin mittari rakennettiin perustuen Nielsenin (2012) heuristiikkoihin, jotka on tarkoitettu ohjelmistojen käytettävyyden asiantuntija-arviointiin. Sisällön arviointiin käytettiin Grahnin (2014) kehittämää kvalitatiivista sisällön arvioinnin mittaria, jota muokattiin vastaamaan paremmin käyttötarkoitusta esimerkiksi lisäämällä siihen kohta kehitysehdotuksille ja väittämä sisällön ajantasaisuudesta Sydänkeskuksen pyynnöstä. Mittari on alun perin tarkoitettu potilaiden käytettäväksi, mutta se on kuitenkin tehty terveydenhuollon materiaalien arviointiin. Arvioinnit suoritettiin opinnäytetyön tekijöiden toimesta.
Tutkimuksessa saaduista tuloksista käytettävyyden osalta todettiin, että Potilas-TV on ajoittain etenemiseltään sekava ja sen käyttö edellyttää käyttäjältä ohjeiden lukemisen, jotta sen käyttöön pääsee kunnolla sisälle. Yleisimmät toiminnot olivat helposti käytettävissä, mutta ohjelma vaati hieman opettelua. Visuaalinen ilme todettiin yleisesti ottaen miellyttäväksi. Käytettävyyttä arvioitaessa puutteeksi todettiin, että järjestelmän käyttö ei suju luontevasti erityyppisesti rajoittuneilta henkilöiltä. Sisällön arvioinnista kävi ilmi, että pääasiassa ohjeet olivat mielenkiintoa herättäviä ja ne jaksoivat pitää mielenkiintoa yllä. Ohjeet todettiin käytännönläheisiksi, uskottaviksi sekä sisällöltään tärkeiksi. Kokonaisuudessaan ohjeiden sisältämän terveydellisen informaation todettiin olevan ajan tasalla ja validia. Joitakin selkeitä kehitys/korjaustarpeita sisällöstä kuitenkin nousi.
Tämän tutkimuksen tulosten ja kokemusten perusteella, voisi olla tarpeellista suorittaa vastaavan tyyppinen käytettävyyden ja sisällön arviointi laajemmalla arvioijakaartilla. Tätä ennen tässä tutkimuksessa havaitut Potilas-TV järjestelmän puutteet olisi hyvä pyrkiä korjaamaan. Arvion voisi suorittaa potilaskyselynä, sekä asiantuntija-arviointina useammalla testaajalla. Potilaskyselyn etuna olisi, että otanta kuvaisi mahdollisimman hyvin oletettavaa käyttäjäryhmää eli testaajina/arvioijina olisivat ne, joiden järjestelmää toivotaan käyttävän. Järjestelmä saattaisi kuitenkin sopia paremmin osastoille, joissa potilaskanta on keskimäärin nuorempaa ja tottunut käyttämään sähköisiä tietolähteitä. Lisäksi Sydänkeskuksenkin Potilas-TV:n voisi siirtää, mikäli se on mahdollista, saataville myös internettiin esimerkiksi Sydänkeskuksen sivuille.
Tutkimus aloitettiin rakentamalla erilliset mittarit käytettävyyden ja sisällön arviointiin. Käytettävyyden arvioinnin mittari rakennettiin perustuen Nielsenin (2012) heuristiikkoihin, jotka on tarkoitettu ohjelmistojen käytettävyyden asiantuntija-arviointiin. Sisällön arviointiin käytettiin Grahnin (2014) kehittämää kvalitatiivista sisällön arvioinnin mittaria, jota muokattiin vastaamaan paremmin käyttötarkoitusta esimerkiksi lisäämällä siihen kohta kehitysehdotuksille ja väittämä sisällön ajantasaisuudesta Sydänkeskuksen pyynnöstä. Mittari on alun perin tarkoitettu potilaiden käytettäväksi, mutta se on kuitenkin tehty terveydenhuollon materiaalien arviointiin. Arvioinnit suoritettiin opinnäytetyön tekijöiden toimesta.
Tutkimuksessa saaduista tuloksista käytettävyyden osalta todettiin, että Potilas-TV on ajoittain etenemiseltään sekava ja sen käyttö edellyttää käyttäjältä ohjeiden lukemisen, jotta sen käyttöön pääsee kunnolla sisälle. Yleisimmät toiminnot olivat helposti käytettävissä, mutta ohjelma vaati hieman opettelua. Visuaalinen ilme todettiin yleisesti ottaen miellyttäväksi. Käytettävyyttä arvioitaessa puutteeksi todettiin, että järjestelmän käyttö ei suju luontevasti erityyppisesti rajoittuneilta henkilöiltä. Sisällön arvioinnista kävi ilmi, että pääasiassa ohjeet olivat mielenkiintoa herättäviä ja ne jaksoivat pitää mielenkiintoa yllä. Ohjeet todettiin käytännönläheisiksi, uskottaviksi sekä sisällöltään tärkeiksi. Kokonaisuudessaan ohjeiden sisältämän terveydellisen informaation todettiin olevan ajan tasalla ja validia. Joitakin selkeitä kehitys/korjaustarpeita sisällöstä kuitenkin nousi.
Tämän tutkimuksen tulosten ja kokemusten perusteella, voisi olla tarpeellista suorittaa vastaavan tyyppinen käytettävyyden ja sisällön arviointi laajemmalla arvioijakaartilla. Tätä ennen tässä tutkimuksessa havaitut Potilas-TV järjestelmän puutteet olisi hyvä pyrkiä korjaamaan. Arvion voisi suorittaa potilaskyselynä, sekä asiantuntija-arviointina useammalla testaajalla. Potilaskyselyn etuna olisi, että otanta kuvaisi mahdollisimman hyvin oletettavaa käyttäjäryhmää eli testaajina/arvioijina olisivat ne, joiden järjestelmää toivotaan käyttävän. Järjestelmä saattaisi kuitenkin sopia paremmin osastoille, joissa potilaskanta on keskimäärin nuorempaa ja tottunut käyttämään sähköisiä tietolähteitä. Lisäksi Sydänkeskuksenkin Potilas-TV:n voisi siirtää, mikäli se on mahdollista, saataville myös internettiin esimerkiksi Sydänkeskuksen sivuille.