Rikoksentorjunta kuntien sähköisissä hyvinvointikertomuksissa
Arkko, Janina (2018)
Arkko, Janina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018053111573
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018053111573
Tiivistelmä
Rikoksentorjunta on tärkeä osa jokaisen kansalaisen hyvinvointia. Kuntien tehtävä on tarjota sen asukkaille riittävät peruspalvelut ja näin edistää heidän hyvinvointiaan. Näin ollen rikoksentorjunta ja turvallisuus muodostavat olennaisen osan kunnan vastuualueista. Oikeusministeriön alaisuudessa toimiva Rikoksentorjuntaneuvosto tarjosi idean ja mahdollisuuden opinnäytetyön toteutukselle.
Opinnäytetyössä selvitettiin rikoksentorjunnan näkyvyyttä kuntien sähköisissä hyvinvointikertomuksissa. Tarkoituksena oli selvittää, kuinka monet sähköisen hyvinvointikertomuksen tehneet kunnat olivat käyttäneet sähköisen alustan valmiiksi tarjoamia rikoksentorjuntaan ja turvallisuuteen liittyviä indikaattoreita sekä oliko rikoksentorjuntaan liittyvien indikaattorien käytössä eroavaisuuksia kuntatyypeissä tai kunnan asukaskoon perusteella. Lisäksi työssä etsittiin mahdollisia syitä työstä saaduille tuloksille. Aihetta ei ole aikaisemmin kartoitettu lainkaan ja tämän takia aiheen tutkimiselle nähtiin tarve. Löydökset ja kehitysehdotukset auttavat kansallisen rikoksentorjuntaohjelman toimeenpanossa sekä edistää kunnallista turvallisuussuunnittelua.
Opinnäytetyössä käytetty tietoperusta pohjautuu aihepiirin kirjallisuuteen ja sähköisiin lähteisiin. Teoreettinen viitekehys selventää lukijalle työn kannalta keskeisiä termejä, kuntien vastuita sekä paikallisen rikoksentorjuntatyön suunnittelun ja seurannan tärkeyttä eri väestöryhmissä ja aiheissa.
Työ oli luonteeltaan määrällinen, sen selvittäessä rikoksentorjunnan indikaattoreiden yleisyyttä ja eroja asukasluvuittain sekä kuntatyypeittäin. Työssä hyödynnettiin myös laadullista työotetta tulosten, Rikoksentorjuntaneuvoston toteuttaman kyselyn (Sambou & Piispa 2017) ja viiden eri kunnan turvallisuussuunnitelmien vertailussa. Tiedot kerättiin sadanviidenkymmenyhden (151) kunnan sähköisistä hyvinvointikertomuksista valtuustokaudelta 2013-2016. Työstä rajattiin pois kuntayhtymät sekä sairaanhoitopiirit.
Tuloksista havaitaan, että erot kuntatyyppien ja asukaslukujen välillä ovat aihealueesta riippuen paikoin merkittäviä. Tulokset luokiteltiin asukasluvuittain ja kuntatyypeittäin. Eräitä merkittäviä huomioita työstä saaduista tuloksista olivat lasten, nuorten ja työikäisten hyvinvoinnin mittaamisen yleisyys. Senioreiden turvallisuutta, asunnottomuutta ja turvallisuutta yleensä oli tulosten mukaan kuvattu sähköisissä hyvinvointikertomuksissa suhteellisen vähän.
Opinnäytetyössä selvitettiin rikoksentorjunnan näkyvyyttä kuntien sähköisissä hyvinvointikertomuksissa. Tarkoituksena oli selvittää, kuinka monet sähköisen hyvinvointikertomuksen tehneet kunnat olivat käyttäneet sähköisen alustan valmiiksi tarjoamia rikoksentorjuntaan ja turvallisuuteen liittyviä indikaattoreita sekä oliko rikoksentorjuntaan liittyvien indikaattorien käytössä eroavaisuuksia kuntatyypeissä tai kunnan asukaskoon perusteella. Lisäksi työssä etsittiin mahdollisia syitä työstä saaduille tuloksille. Aihetta ei ole aikaisemmin kartoitettu lainkaan ja tämän takia aiheen tutkimiselle nähtiin tarve. Löydökset ja kehitysehdotukset auttavat kansallisen rikoksentorjuntaohjelman toimeenpanossa sekä edistää kunnallista turvallisuussuunnittelua.
Opinnäytetyössä käytetty tietoperusta pohjautuu aihepiirin kirjallisuuteen ja sähköisiin lähteisiin. Teoreettinen viitekehys selventää lukijalle työn kannalta keskeisiä termejä, kuntien vastuita sekä paikallisen rikoksentorjuntatyön suunnittelun ja seurannan tärkeyttä eri väestöryhmissä ja aiheissa.
Työ oli luonteeltaan määrällinen, sen selvittäessä rikoksentorjunnan indikaattoreiden yleisyyttä ja eroja asukasluvuittain sekä kuntatyypeittäin. Työssä hyödynnettiin myös laadullista työotetta tulosten, Rikoksentorjuntaneuvoston toteuttaman kyselyn (Sambou & Piispa 2017) ja viiden eri kunnan turvallisuussuunnitelmien vertailussa. Tiedot kerättiin sadanviidenkymmenyhden (151) kunnan sähköisistä hyvinvointikertomuksista valtuustokaudelta 2013-2016. Työstä rajattiin pois kuntayhtymät sekä sairaanhoitopiirit.
Tuloksista havaitaan, että erot kuntatyyppien ja asukaslukujen välillä ovat aihealueesta riippuen paikoin merkittäviä. Tulokset luokiteltiin asukasluvuittain ja kuntatyypeittäin. Eräitä merkittäviä huomioita työstä saaduista tuloksista olivat lasten, nuorten ja työikäisten hyvinvoinnin mittaamisen yleisyys. Senioreiden turvallisuutta, asunnottomuutta ja turvallisuutta yleensä oli tulosten mukaan kuvattu sähköisissä hyvinvointikertomuksissa suhteellisen vähän.