Arvoa koulutuspolulle : Palvelumuotoilua kansanopistossa
Harala, Piia-Mari (2018)
Harala, Piia-Mari
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018053111558
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018053111558
Tiivistelmä
Toisen asteen koulutuksen sekä vapaan sivistystyön rakenneuudistukset ovat parhaillaan käynnissä. Uusi rahoitusjärjestelmä koskien vapaata sivistystyötä on suunnitelmien alla. Uuden rakenneuudistuksen tavoitteena on luoda riittävän suuria oppilaitoksia, jotta toiminnan laatu ja vaikuttavuus voidaan varmistaa. Asetelma on johtanut kansanopistot kilpailuun opiskelijoista. Uudistukset vaativat kansanopistoja löytämään uusia menetelmiä, jotta ne voisivat säilyä elinvoimaisena ja toteuttaa laadukasta opetustyötä.
Kehittämistehtävän tarkoitus on etsiä uusia keinoja, joilla kansanopisto voi tuoda koulutuspalveluihinsa lisäarvoa tai jopa löytää uusia kustannustehokkaita palveluita sekä kehittää markkinointiaan. Tutkimus keskittyy yhteen organisaatioon eli Varsinais-Suomen Kansanopistoon (myöhemmin VSKO). Tutkimus on laadullista eli kvalitatiivista tutkimusta ja tavoitteena on kohdeyrityksen asiakasymmärryksen lisääminen koulutuspalveluiden suhteen palvelumuotoilun keinoin.
Teorian viitekehys tukeutuu palvelumuotoilun menetelmiin sekä työkaluihin. Lisäksi teorian kautta pohditaan nonprofit-organisaatioiden markkinointia ja arvon muodostuksen tärkeyttä. Työ tuo esille asiakaslähtöisyyttä ja etenkin sen merkitystä palveluiden kehittämisessä sekä uusien luomisessa. Teoreettinen osa käsittelee lyhyesti kohdeyrityksen toimintaa sekä vapaan sivistystyön toimintakenttää. Teorian ja empiirisen tiedon avulla etsitään sopivia palvelumuotoilun työkaluja Varsinais-Suomen Kansanopistolle koulutuspalvelun kehittämiseen, markkinointiin sekä tehokkuuden arviointiin. Lisäarvoa tutkimukselle tuodaan käyttämällä benchmarkkausta toiseen vapaan sivistystyön oppilaitokseen Ruotsissa.
Tutkimus selvittää, millaisia työkaluja palvelumuotoilu voi tarjota oppilaitokselle ja miten niitä voidaan hyödyntää. Kehitystehtävän myötä erilaisten menetelmien käyttö tuli tutuksi koko työyhteisölle nostamalla samalla koko organisaation osallistumisaktiivisuutta kehitystyöhön. Kehittämistehtävälle asetut tavoitteet ovat suurelta osin saavutettu, vaikkakin varsinaiset kehittämistyön hyödyt voidaan arvioida tarkemmin vasta myöhemmin. Kehittämishanke on kuitenkin opinnäytetyön myötä juurrutettu Kansanopistoon ja etenkin benchmarkkauskumppanuuden myötä, on kehittämishankkeen jatkuminen helpommin turvattavissa mahdollisen hankerahoituksen kautta.
Kehittämistehtävän tarkoitus on etsiä uusia keinoja, joilla kansanopisto voi tuoda koulutuspalveluihinsa lisäarvoa tai jopa löytää uusia kustannustehokkaita palveluita sekä kehittää markkinointiaan. Tutkimus keskittyy yhteen organisaatioon eli Varsinais-Suomen Kansanopistoon (myöhemmin VSKO). Tutkimus on laadullista eli kvalitatiivista tutkimusta ja tavoitteena on kohdeyrityksen asiakasymmärryksen lisääminen koulutuspalveluiden suhteen palvelumuotoilun keinoin.
Teorian viitekehys tukeutuu palvelumuotoilun menetelmiin sekä työkaluihin. Lisäksi teorian kautta pohditaan nonprofit-organisaatioiden markkinointia ja arvon muodostuksen tärkeyttä. Työ tuo esille asiakaslähtöisyyttä ja etenkin sen merkitystä palveluiden kehittämisessä sekä uusien luomisessa. Teoreettinen osa käsittelee lyhyesti kohdeyrityksen toimintaa sekä vapaan sivistystyön toimintakenttää. Teorian ja empiirisen tiedon avulla etsitään sopivia palvelumuotoilun työkaluja Varsinais-Suomen Kansanopistolle koulutuspalvelun kehittämiseen, markkinointiin sekä tehokkuuden arviointiin. Lisäarvoa tutkimukselle tuodaan käyttämällä benchmarkkausta toiseen vapaan sivistystyön oppilaitokseen Ruotsissa.
Tutkimus selvittää, millaisia työkaluja palvelumuotoilu voi tarjota oppilaitokselle ja miten niitä voidaan hyödyntää. Kehitystehtävän myötä erilaisten menetelmien käyttö tuli tutuksi koko työyhteisölle nostamalla samalla koko organisaation osallistumisaktiivisuutta kehitystyöhön. Kehittämistehtävälle asetut tavoitteet ovat suurelta osin saavutettu, vaikkakin varsinaiset kehittämistyön hyödyt voidaan arvioida tarkemmin vasta myöhemmin. Kehittämishanke on kuitenkin opinnäytetyön myötä juurrutettu Kansanopistoon ja etenkin benchmarkkauskumppanuuden myötä, on kehittämishankkeen jatkuminen helpommin turvattavissa mahdollisen hankerahoituksen kautta.