Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti. Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Työntekijöiden tyytyväisyys työhyvinvointiin Yritys X
Kervinen, Sara (2018)
Kervinen, Sara
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018053011153
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018053011153
Tiivistelmä
Työhyvinvointi on nykyään yksi tärkeimmistä kilpailutekijöistä organisaatioille. Kokonaisvaltainen työhyvinvointi jaetaan fyysiseen, psyykkiseen, henkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin, joista jokainen on yhtä tärkeä ja sidoksissa toisiinsa. Työhyvinvointiin vaikuttavat monet eri tekijät, jotka lisäävät työmotivaatiota ja sitoutuneisuutta ja sitä kautta parantavat organisaation kilpailukykyä ja tuloksellisuutta.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia Yritys X:n työntekijöiden tyytyväisyyttä työhyvinvointiin ja löytää siihen kehityskohteita. Tavoitteena oli myös tutkia, mitä eroja esimiesten ja työntekijöiden sekä vakituisten työntekijöiden ja ekstrojen välillä tyytyväisyydessä on. Tutkimuksessa tutkittiin tyytyväisyyttä työhyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin. Nämä tekijät olivat työn sisältö ja mielekkyys, yhteisöllisyys, palkitseminen ja palaute, osaamisen kehittäminen sekä sisäinen viestintä ja vuorovaikutus.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu työhyvinvoinnista käsitteenä, lainsäädännöstä työhyvinvointiin liittyen, työhyvinvoinnin osa-alueisiin sekä siihen vaikuttaviin tekijöihin. Viitekehyksessä käsitellään myös työhyvinvoinnin mittaamista ja kehittämistä.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Aineisto kerättiin maali- ja huhtikuussa 2018 Webropol-kyselyä käyttäen. Vastauksia kyselyyn tuli 43 kappaletta ja vastausprosentiksi saatiin 61,4 %.
Vastaukset analysoitiin Webropol-, SPSS- ja Excel-ohjelmia käyttäen. Tulosten perusteella vastaajat olivat yleisesti ottaen tyytyväisiä työhyvinvointiin. Esimiehet olivat työntekijöitä tyytyväisempiä ja ekstrat olivat tyytyväisempiä kuin vakituiset työntekijät. Tyytyväisiä oltiin erityisesti itse työhön ja työilmapiiriin. Lisäksi palkitsemiseen ja palautteeseen ja tiedon hankkimiseen sekä sen jakamiseen oltiin tyytyväisiä. Keskeisimmäksi kehityskohteeksi nousi työn henkisen kuormittavuuden vähentäminen. Muutosprosesseihin tulisi tulevaisuudessa kiinnittää tarkemmin huomiota, kuten myös työhyvinvoinnista huolehtimiseen.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia Yritys X:n työntekijöiden tyytyväisyyttä työhyvinvointiin ja löytää siihen kehityskohteita. Tavoitteena oli myös tutkia, mitä eroja esimiesten ja työntekijöiden sekä vakituisten työntekijöiden ja ekstrojen välillä tyytyväisyydessä on. Tutkimuksessa tutkittiin tyytyväisyyttä työhyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin. Nämä tekijät olivat työn sisältö ja mielekkyys, yhteisöllisyys, palkitseminen ja palaute, osaamisen kehittäminen sekä sisäinen viestintä ja vuorovaikutus.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu työhyvinvoinnista käsitteenä, lainsäädännöstä työhyvinvointiin liittyen, työhyvinvoinnin osa-alueisiin sekä siihen vaikuttaviin tekijöihin. Viitekehyksessä käsitellään myös työhyvinvoinnin mittaamista ja kehittämistä.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Aineisto kerättiin maali- ja huhtikuussa 2018 Webropol-kyselyä käyttäen. Vastauksia kyselyyn tuli 43 kappaletta ja vastausprosentiksi saatiin 61,4 %.
Vastaukset analysoitiin Webropol-, SPSS- ja Excel-ohjelmia käyttäen. Tulosten perusteella vastaajat olivat yleisesti ottaen tyytyväisiä työhyvinvointiin. Esimiehet olivat työntekijöitä tyytyväisempiä ja ekstrat olivat tyytyväisempiä kuin vakituiset työntekijät. Tyytyväisiä oltiin erityisesti itse työhön ja työilmapiiriin. Lisäksi palkitsemiseen ja palautteeseen ja tiedon hankkimiseen sekä sen jakamiseen oltiin tyytyväisiä. Keskeisimmäksi kehityskohteeksi nousi työn henkisen kuormittavuuden vähentäminen. Muutosprosesseihin tulisi tulevaisuudessa kiinnittää tarkemmin huomiota, kuten myös työhyvinvoinnista huolehtimiseen.