Förändring i ledrörlighet hos barn och unga med cerebral pares
Honkonen, Emmi (2018)
Honkonen, Emmi
Yrkeshögskolan Arcada
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052910948
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052910948
Tiivistelmä
CP-oireyhtymän syynä on keskushermoston vaurio, joka aiheuttaa monipuolisia oireita. Alentunut nivelliikkuvuus on yksi tavallisimmista oireista, joka vaikuttaa henkilön toimin-taan, osallistumiseen, aktiivisuuteen sekä elämänlaatuun. Tämän takia aikainen huomiointi, hoito sekä seuraaminen on tärkeää. CP-hankkeen tavoitteena on CP-vammaisten lasten ja nuorten yhtenäinen ja standardisoitu seuranta sekä kuntoutus Suomessa. Tämän työn ta-voitteena on selvittää kuinka CP-vammaisten nivelliikkuvuudet ovat kehittyneet kolmen vuoden aikana. Tutkimuskysymys kuuluu: Kuinka nivelliikkuvuudet ovat kehittyneet kol-men vuoden aikana suhteessa GMFCS-luokituksiin. Tämä on deskriptiivinen tutkimus kvantitatiivisella menetelmällä. Tulokset analysoitiin deskriptiivisesti käyttäen Statistical Package for the Social Sciences (versio 24, Norusis/SPSS, Inc, Chicago, IL) sekä Exceliä. Materiaalin keruu on toteutunut useamman vuoden aikana yhdessä CP-hankkeen toimipai-kassa. Valmiiksi anonymisoitu materiaali toimitettiin tilaajan yhteyshenkilön kautta. Mate-riaali koostuu 49 koehenkilön alaraajojen mittaustuloksista. Työ on rajoitettu käsittelemään polven ja lonkan fleksiota sekä ekstensiota. Mukaan valittiin kolme noin vuoden välein teh-tyä mittauskertaa per koehenkilö. Mittaukset vuodesta 2011 lähtien huomioitiin. Tuloksia tarkasteltiin sekä GMFCS-luokittain että yksitellen. Tulokset näyttävät, että alemmat GMFCS-luokat pysyttelivät lähempänä optimaalitulosta kuin ylemmät GMFCS-luokat. Kaikissa GMFCS-luokissa eroavaisuudet optimaalituloksesta oli suuremmat ekstensio-suunnassa. Ajoittaisia eroavaisuuksia ja variaatioita ilmeni kaikissa luokissa. Eri hoitojen ja terapian hetkellinen vaikutus voisi mahdollisesti selittää variaatiot. Yhteyttä botuliini-injektioiden, kirurgisten toimenpiteiden ja variaatioiden välillä ei kuitenkaan löytynyt. Mit-tausvirhe voisi selittää variaatiot, sillä goniometrin reliabiliteetti on puutteellinen. Tulokset viittaavat tarpeeseen standardisoida goniometrin ohjeistuksia ja käyttöä, sekä noudattamaan yleistä tarkkaavaisuutta mittaustilanteissa ja dokumentaatiossa. Tulokset painottavat tär-keyttä kehittää CP-vammaisten lasten ja nuorten seurantaa Suomessa.