Henkilöstöjohtaminen psykiatrisen sairaalan lähiesimiesten kuvaamana
Strömberg, Sirpa (2018)
Strömberg, Sirpa
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052810662
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052810662
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on kuvata, miten lähiesimiehet olivat kokeneet henkilöstöjohtamisen muuttuvassa terveydenhuollossa.
Opinnäytetyön aihe nousi työelämästä ja tarkoituksena oli tutkia johtajuutta, miten lähiesimiehet kokevat johtamisen toteutuvan Auroran sairaalassa. Opinnäytetyön aihe tarkentui Auroran sairaalan johtoryhmässä keväällä 2016. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää lähiesimiesten täydennyskoulutussuunnittelussa ja johtamisen kehittämisessä tutkimusorganisaatiossa mahdollisesti laajemminkin.
Opinnäytetyön teoriaosassa tuotiin esiin Henkilöstöjohtamisen hyvät käytännöt -julkaisun teemoja ja Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston strategiasuunnitelman arvoja. Teoriaosuudessa pyrittiin löytämään mahdollisimman uusia lähteitä johtamisesta ja opinnäytetyö on rajattu siten, että teoriaosuudessa painottuivat erityisesti henkilöstöjohtaminen ja pehmeät henkilöstönvoimavarojen johtamisen arvot. Lisäksi teoriaosassa esitellään henkilöstön motivointia, sitouttamista ja työn imua. Omassa kokonaisuudessaan on käsitelty työhyvinvointia, sekä lähiesimiehen roolia työhyvinvoinnissa ja kriisijohtamisessa.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä ja sisällön analyysissä käytettiin induktiivista ja deduktiivista sisällönanalyysiä. Sisällönanalyysin avulla teemoitettiin, järjesteltiin ja kuvattiin tutkittavaa ilmiötä. Kirjoitelmapyynnössä käytetyt teemat olivat nousseet aikaisemmista tutkimuksista, keskeisten käsitteiden määrittelystä ja aiheanalyysistä. Aineiston kerääminen toteutettiin kirjoitelmina. Kirjoitelmapyynnöt esitettiin sähköpostiviestillä kaikille 21:lle Auroran sairaalassa psykiatrisen sairaalan lähiesimiestyötä tekeville osastonhoitajille. Kirjoitelmapyyntöön vastasi kuusi osastonhoitajaa ja kvalitatiivinen aineisto koostuu kirjoitelmapyyntöjen vastauksista.
Opinnäytetyön johtopäätöksenä voidaan todeta, että psykiatrisen sairaalan lähiesimiehet kuvasivat omaa henkilöstöjohtamistaan osallistuvana henkilöstöjohtamisena. Esimiestyötä kuvattiin yhteistyönä, osallistumisena ja ohjaamisena. Tutkimuksesta nousi esiin, että osa henkilöstöjohtamista oli henkilöstöhallintoon liittyviä tehtäviä. Helsingin kaupungin strategia ja strategiset arvot sekä eettiset periaatteet olivat huonosti tunnistettavissa osastonhoitajien henkilöstöjohtamisessa. Strategian ei ohjannut henkilöstöjohtamista tai sitä ei tunnistettu esimiestyössä.
Opinnäytetyön vastausten perusteella lähiesimiesten henkilöstöjohtamista tulisi kehittää siten, että työ olisi paremmin erotettavissa itse perustehtävästä. Lähiesimiestyö nähtiin itsenäisenä ja vastuullisena työnä ja siihen toivottiin enemmän päätösvaltaa sekä itsenäistä työotetta. Esimiehet toivoivat omilta esimiehiltään esimiehisyyttä. Osastonhoitajat toivoivat tulevaisuudessa moniammatillisen henkilöstöjohtamisen ja kumppanuusjohtamisen kehittämistä sekä koulutusta. Psykiatrisen sairaalan lähiesimiehet kokivat tarvitsevansa henkilöstöjohtamiseen moniammatillista esimiestyön tukea sekä ammatillista vertaistukea.
Opinnäytetyön aihe nousi työelämästä ja tarkoituksena oli tutkia johtajuutta, miten lähiesimiehet kokevat johtamisen toteutuvan Auroran sairaalassa. Opinnäytetyön aihe tarkentui Auroran sairaalan johtoryhmässä keväällä 2016. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää lähiesimiesten täydennyskoulutussuunnittelussa ja johtamisen kehittämisessä tutkimusorganisaatiossa mahdollisesti laajemminkin.
Opinnäytetyön teoriaosassa tuotiin esiin Henkilöstöjohtamisen hyvät käytännöt -julkaisun teemoja ja Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston strategiasuunnitelman arvoja. Teoriaosuudessa pyrittiin löytämään mahdollisimman uusia lähteitä johtamisesta ja opinnäytetyö on rajattu siten, että teoriaosuudessa painottuivat erityisesti henkilöstöjohtaminen ja pehmeät henkilöstönvoimavarojen johtamisen arvot. Lisäksi teoriaosassa esitellään henkilöstön motivointia, sitouttamista ja työn imua. Omassa kokonaisuudessaan on käsitelty työhyvinvointia, sekä lähiesimiehen roolia työhyvinvoinnissa ja kriisijohtamisessa.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä ja sisällön analyysissä käytettiin induktiivista ja deduktiivista sisällönanalyysiä. Sisällönanalyysin avulla teemoitettiin, järjesteltiin ja kuvattiin tutkittavaa ilmiötä. Kirjoitelmapyynnössä käytetyt teemat olivat nousseet aikaisemmista tutkimuksista, keskeisten käsitteiden määrittelystä ja aiheanalyysistä. Aineiston kerääminen toteutettiin kirjoitelmina. Kirjoitelmapyynnöt esitettiin sähköpostiviestillä kaikille 21:lle Auroran sairaalassa psykiatrisen sairaalan lähiesimiestyötä tekeville osastonhoitajille. Kirjoitelmapyyntöön vastasi kuusi osastonhoitajaa ja kvalitatiivinen aineisto koostuu kirjoitelmapyyntöjen vastauksista.
Opinnäytetyön johtopäätöksenä voidaan todeta, että psykiatrisen sairaalan lähiesimiehet kuvasivat omaa henkilöstöjohtamistaan osallistuvana henkilöstöjohtamisena. Esimiestyötä kuvattiin yhteistyönä, osallistumisena ja ohjaamisena. Tutkimuksesta nousi esiin, että osa henkilöstöjohtamista oli henkilöstöhallintoon liittyviä tehtäviä. Helsingin kaupungin strategia ja strategiset arvot sekä eettiset periaatteet olivat huonosti tunnistettavissa osastonhoitajien henkilöstöjohtamisessa. Strategian ei ohjannut henkilöstöjohtamista tai sitä ei tunnistettu esimiestyössä.
Opinnäytetyön vastausten perusteella lähiesimiesten henkilöstöjohtamista tulisi kehittää siten, että työ olisi paremmin erotettavissa itse perustehtävästä. Lähiesimiestyö nähtiin itsenäisenä ja vastuullisena työnä ja siihen toivottiin enemmän päätösvaltaa sekä itsenäistä työotetta. Esimiehet toivoivat omilta esimiehiltään esimiehisyyttä. Osastonhoitajat toivoivat tulevaisuudessa moniammatillisen henkilöstöjohtamisen ja kumppanuusjohtamisen kehittämistä sekä koulutusta. Psykiatrisen sairaalan lähiesimiehet kokivat tarvitsevansa henkilöstöjohtamiseen moniammatillista esimiestyön tukea sekä ammatillista vertaistukea.