Riidattomien riita-asioiden käsittely käräjäoikeuksissa : Läpimenoaika ja siihen vaikuttavat tekijät
Paasikivi, Tommi (2018)
Paasikivi, Tommi
Oulun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052610429
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052610429
Tiivistelmä
Riidattomat riita-asiat ovat käräjäoikeuksien suurin yksittäinen asiaryhmä. Niiden perusteena on yleensä tietyn määräinen saatava, jossa velallinen on tyypillisesti maksukyvytön tai maksuhaluton. Saataville tarvitaan käräjäoikeudesta yksipuolinen velkatuomio, jotta niitä voitaisiin periä velalliselta ulosoton kautta. Riidattomien riita-asioiden käsittelyajoissa on jo pitkään ollut nähtävissä suuria käräjäoikeuskohtaisia eroja. Näiden erojen syitä ei ole pystytty yksiselitteisesti selvittämään. Käräjäoikeudet ovat itsenäisiä virastoja ja ne toimivat parhaaksi katsomallaan tavalla.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata viiden käräjäoikeuden riidattomien riita-asioiden käsittelyprosesseja ja niiden kautta pyrkiä ymmärtämään, mistä johtuvat tilastoissa näkyvät erot käsittelyajoissa. Samalla opinnäytetyössä pyrittiin tuomaan esille uusia näkökulmia tarkastella käsittelyä ja toimintaa sekä antaa keinoja toiminnan kehittämiseen jatkossa. Yhteiskunta ja toimintaympäristö muuttuvat jatkuvasti, eivätkä käräjäoikeudet ole tämän kehityksen ulkopuolella. Hyvä organisaatio osaa tarvittaessa muuttaa toimintaansa ja viedä muutoksia läpi oikein. Toiminnan jatkuvalla ja systemaattisella kehittämisellä on positiivinen vaikutus virastojen toimintaan ja tätä kautta työntekijöiden työhyvinvointiin.
Tämän opinnäytetyön tietoperustana olivat prosessiajattelu ja lean-ajattelu. Näiden teorioiden kautta peilattiin toimintaa ja pyrittiin löytämään ongelmakohtia. Tutkimus toteutettiin viidessä käräjäoikeudessa puolistrukturoituna teemahaastatteluna, jossa paikalla oli riidattomien riita-asioiden käsittelijöitä sekä haastemiehiä.
Tuloksista voidaan selkeästi päätellä käsittelyn toimivan parhaiten silloin, kun kaikkia työvaiheita tehdään tasaisesti ja asioita laitetaan eteenpäin ilman viivytyksiä. Tätä kautta ylimääräistä vaihtelua syntyy vähemmän ja arvoa tuottamaton aika on pienintä. Mitä vähemmän työntekijöitä osallistui yhden yksittäisen hakemuksen käsittelyyn, sitä nopeampi on keskimääräinen käsittelyaika.
Nykyisissä yksiköissä käsittelyaikoja nopeuttaisi se, että huomiota kiinnitettäisiin prosessiin kokonaisuutena. Arvoa tuottamaton aika, vaihtelu ja asioiden siirtely ihmiseltä toiselle tulisi minimoida. Jos tulevaisuudessa käsittelyä ollaan keskittämässä suurempiin yksiköihin, toiminta tulisi järjestää uusissa yksiköissä prosessin näkökulmasta, eikä kiinnittää huomiota yhden ammattiryhmän toimintaan, vaan kokonaisuuteen. Prosessien ymmärtämisellä ja lean-ajattelun työkalujen käyttöönotolla voitaisiin toimintaa muuttaa parempaan suuntaan ja tehostaa kaikkia käräjäoikeuksien toimintoja, ei vain riidattomien riita-asioiden.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata viiden käräjäoikeuden riidattomien riita-asioiden käsittelyprosesseja ja niiden kautta pyrkiä ymmärtämään, mistä johtuvat tilastoissa näkyvät erot käsittelyajoissa. Samalla opinnäytetyössä pyrittiin tuomaan esille uusia näkökulmia tarkastella käsittelyä ja toimintaa sekä antaa keinoja toiminnan kehittämiseen jatkossa. Yhteiskunta ja toimintaympäristö muuttuvat jatkuvasti, eivätkä käräjäoikeudet ole tämän kehityksen ulkopuolella. Hyvä organisaatio osaa tarvittaessa muuttaa toimintaansa ja viedä muutoksia läpi oikein. Toiminnan jatkuvalla ja systemaattisella kehittämisellä on positiivinen vaikutus virastojen toimintaan ja tätä kautta työntekijöiden työhyvinvointiin.
Tämän opinnäytetyön tietoperustana olivat prosessiajattelu ja lean-ajattelu. Näiden teorioiden kautta peilattiin toimintaa ja pyrittiin löytämään ongelmakohtia. Tutkimus toteutettiin viidessä käräjäoikeudessa puolistrukturoituna teemahaastatteluna, jossa paikalla oli riidattomien riita-asioiden käsittelijöitä sekä haastemiehiä.
Tuloksista voidaan selkeästi päätellä käsittelyn toimivan parhaiten silloin, kun kaikkia työvaiheita tehdään tasaisesti ja asioita laitetaan eteenpäin ilman viivytyksiä. Tätä kautta ylimääräistä vaihtelua syntyy vähemmän ja arvoa tuottamaton aika on pienintä. Mitä vähemmän työntekijöitä osallistui yhden yksittäisen hakemuksen käsittelyyn, sitä nopeampi on keskimääräinen käsittelyaika.
Nykyisissä yksiköissä käsittelyaikoja nopeuttaisi se, että huomiota kiinnitettäisiin prosessiin kokonaisuutena. Arvoa tuottamaton aika, vaihtelu ja asioiden siirtely ihmiseltä toiselle tulisi minimoida. Jos tulevaisuudessa käsittelyä ollaan keskittämässä suurempiin yksiköihin, toiminta tulisi järjestää uusissa yksiköissä prosessin näkökulmasta, eikä kiinnittää huomiota yhden ammattiryhmän toimintaan, vaan kokonaisuuteen. Prosessien ymmärtämisellä ja lean-ajattelun työkalujen käyttöönotolla voitaisiin toimintaa muuttaa parempaan suuntaan ja tehostaa kaikkia käräjäoikeuksien toimintoja, ei vain riidattomien riita-asioiden.