Rajoitustoimenpiteiden käyttäminen ja niiden kirjaaminen Kehitysvammalain edellyttämällä tavalla
Karvonen, Mira (2018)
Karvonen, Mira
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052510383
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018052510383
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää ohjeistuksen sekä kirjaamiseen tarkoitettujen lomakkeiden avulla Kuntayhtymä Kaksineuvoisen kehitysvammaisten toimintayksiköille yhtenäinen Kehitysvammalain mukainen käytäntö itsemääräämisoikeuden rajoitustoimenpiteistä. Lisäksi selvitin opinnäytetyössäni sitä, että minkälaisia haasteita työntekijät tuovat esille lain soveltamisessa käytännön työssä.
Tutkimukseni on laadullinen toimintatutkimus, jossa järjestin 7 ryhmäkeskustelua marraskuussa ja joulukuussa 2017. Ryhmäkeskusteluissa perehdytin toimintayksiköiden työntekijät ohjeiden ja lomakkeiden käyttöön ja keskustelimme siitä, mitä haasteita uusi toimintatapa tuo käytännön työhön. Litteroin osittain ryhmäkeskustelut ja tein sisällönanalyysin luokittelemalla aineistoa.
Työntekijät kokivat erityisen paljon haasteita siinä, että eri ammattien edustajilla on erilaiset oikeudet ja velvollisuudet rajoittamisessa. Esiin nousivat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden erilaiset oikeudet ja velvollisuudet, koska yksiköissä on molempien ammattiryhmien työntekijöitä. Työntekijät pohtivat myös sitä, missä menee asiakkaan suojelun ja hänen itsemääräämisoikeutensa rajat. Asiakkaan täytyisi antaa tehdä myös huonoja ratkaisuja, mutta toisaalta työntekijän tulee suojella asiakasta ja turvata hänen hyvinvointinsa. Lain muuttuessa on muotoutunut uusi vallanjako ammattilaisten ja asiakkaiden välillä. Aikaisemmin työntekijä on usein tehnyt ratkaisut ja päätökset asiakkaan puolesta, mutta nyt asiakasta kannustetaan päättämään itse omista asioistaan. Muuttuneet käytännöt aiheuttavat muutoksia myös työnjaossa ja työn organisoimisessa. Työntekijät toivat esiin sen, että kun Kehitysvammalain mukaisesti asiakkaan tulisi kertoa näkemyksensä rajoitustoimenpiteen käyttämisestä, voivat asiakkaan kommunikointikeinot olla tässä esteenä.
Tutkimukseni on laadullinen toimintatutkimus, jossa järjestin 7 ryhmäkeskustelua marraskuussa ja joulukuussa 2017. Ryhmäkeskusteluissa perehdytin toimintayksiköiden työntekijät ohjeiden ja lomakkeiden käyttöön ja keskustelimme siitä, mitä haasteita uusi toimintatapa tuo käytännön työhön. Litteroin osittain ryhmäkeskustelut ja tein sisällönanalyysin luokittelemalla aineistoa.
Työntekijät kokivat erityisen paljon haasteita siinä, että eri ammattien edustajilla on erilaiset oikeudet ja velvollisuudet rajoittamisessa. Esiin nousivat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden erilaiset oikeudet ja velvollisuudet, koska yksiköissä on molempien ammattiryhmien työntekijöitä. Työntekijät pohtivat myös sitä, missä menee asiakkaan suojelun ja hänen itsemääräämisoikeutensa rajat. Asiakkaan täytyisi antaa tehdä myös huonoja ratkaisuja, mutta toisaalta työntekijän tulee suojella asiakasta ja turvata hänen hyvinvointinsa. Lain muuttuessa on muotoutunut uusi vallanjako ammattilaisten ja asiakkaiden välillä. Aikaisemmin työntekijä on usein tehnyt ratkaisut ja päätökset asiakkaan puolesta, mutta nyt asiakasta kannustetaan päättämään itse omista asioistaan. Muuttuneet käytännöt aiheuttavat muutoksia myös työnjaossa ja työn organisoimisessa. Työntekijät toivat esiin sen, että kun Kehitysvammalain mukaisesti asiakkaan tulisi kertoa näkemyksensä rajoitustoimenpiteen käyttämisestä, voivat asiakkaan kommunikointikeinot olla tässä esteenä.