Alle kouluikäisten lasten yleisimmät infektio- ja tartuntataudit : Milloin hakeutua hoitoon?
Lehto, Mari (2018)
Lehto, Mari
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805249961
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805249961
Tiivistelmä
Alle kouluikäinen lapsi sairastaa vuosittain useita infektio- ja tartuntatauteja. Infektio- ja tartuntataudit ovatkin lasten yleisin poissaolon syy päiväkodista. Lasten infektio- ja tartuntataudit myös kuormittavat perusterveydenhuollon palveluita merkittävästi. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä vanhemmille ohjelehtinen alle kouluikäisten lasten yleisimmistä infektio- ja tartuntataudeista. Ohjelehtinen sisältää muun muassa lyhyitä ohjeita, milloin olisi hyvä hakeutua hoitoon.
Tuotokseen painottuvan opinnäytetyön tehtävinä oli selvittää, mitkä ovat alle kouluikäisten lasten yleisimpiä infektio- ja tartuntatauteja, kuinka niitä hoidetaan ja milloin lapsen kanssa olisi hyvä hakeutua hoitoon. Lisäksi selvitettiin, miten vanhempi pystyy arvioimaan alle kouluikäisen lapsen infektio- ja tartuntatauteihin liittyviä oireita ja miten vanhempi selviytyy alle kouluikäisen lapsen infektiokierteessä. Tavoitteena oli lisätä ohjelehtisen avulla vanhempien tietoa alle kouluikäisten lasten yleisimmistä infektio- ja tartuntataudeista sekä lisätä vanhempien turvallisuudentunnetta ja varmuutta lapsen infektio- ja tartuntatautien hoidossa. Opinnäytetyön työelämän yhteistyökumppanina toimi Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tampereen osasto.
Ohjelehtisen sisällön kartoittamiseksi laadittiin kysely yhteistyökumppanin Tampereen perhekeskuksissa käyville vanhemmille heidän toiveistaan. Kyselyn pohjalta ohjelehtiseen valikoitui joukko alle kouluikäisten lasten yleisimpiä infektio- ja tartuntatauteja, kuten nielutulehdus, nielurisatulehdus, kurkunpääntulehdus, influenssa, välikorvatulehdus ja mahasuolikanavan infektiot. Näiden lisäksi lapsilla on yleistä myös kuume ja yskä yksittäisinä oireina, joten ne valikoituivat myös mukaan. Rokoista valikoitui ohjelehtiseen vauvarokko, vesirokko, enterorokko ja parvorokko. Lisäksi ohjelehtisessä on tietoa ihon infektioista kuten märkäruvesta, päätäistä ja kihomadoista.
Koko opinnäytetyöprosessi on ollut hyvin opettavainen ja haastava, mutta ennen kaikkea mielenkiintoinen. Suurimmaksi haasteeksi osoittautui työn aikatauluttaminen kaiken muun tekemisen ohella. Vanhempien selviytymisestä lapsen infektiokierteessä oli saatavilla varsin vähän tutkittua tietoa, joten tästä olisi mielenkiintoista saada paremmin tietoa. Myöskään perusteluita siitä, miksi hoitoon pitää milloinkin hakeutua, ei tullut käytetyissä lähteissä juurikaan esille
Tuotokseen painottuvan opinnäytetyön tehtävinä oli selvittää, mitkä ovat alle kouluikäisten lasten yleisimpiä infektio- ja tartuntatauteja, kuinka niitä hoidetaan ja milloin lapsen kanssa olisi hyvä hakeutua hoitoon. Lisäksi selvitettiin, miten vanhempi pystyy arvioimaan alle kouluikäisen lapsen infektio- ja tartuntatauteihin liittyviä oireita ja miten vanhempi selviytyy alle kouluikäisen lapsen infektiokierteessä. Tavoitteena oli lisätä ohjelehtisen avulla vanhempien tietoa alle kouluikäisten lasten yleisimmistä infektio- ja tartuntataudeista sekä lisätä vanhempien turvallisuudentunnetta ja varmuutta lapsen infektio- ja tartuntatautien hoidossa. Opinnäytetyön työelämän yhteistyökumppanina toimi Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tampereen osasto.
Ohjelehtisen sisällön kartoittamiseksi laadittiin kysely yhteistyökumppanin Tampereen perhekeskuksissa käyville vanhemmille heidän toiveistaan. Kyselyn pohjalta ohjelehtiseen valikoitui joukko alle kouluikäisten lasten yleisimpiä infektio- ja tartuntatauteja, kuten nielutulehdus, nielurisatulehdus, kurkunpääntulehdus, influenssa, välikorvatulehdus ja mahasuolikanavan infektiot. Näiden lisäksi lapsilla on yleistä myös kuume ja yskä yksittäisinä oireina, joten ne valikoituivat myös mukaan. Rokoista valikoitui ohjelehtiseen vauvarokko, vesirokko, enterorokko ja parvorokko. Lisäksi ohjelehtisessä on tietoa ihon infektioista kuten märkäruvesta, päätäistä ja kihomadoista.
Koko opinnäytetyöprosessi on ollut hyvin opettavainen ja haastava, mutta ennen kaikkea mielenkiintoinen. Suurimmaksi haasteeksi osoittautui työn aikatauluttaminen kaiken muun tekemisen ohella. Vanhempien selviytymisestä lapsen infektiokierteessä oli saatavilla varsin vähän tutkittua tietoa, joten tästä olisi mielenkiintoista saada paremmin tietoa. Myöskään perusteluita siitä, miksi hoitoon pitää milloinkin hakeutua, ei tullut käytetyissä lähteissä juurikaan esille