Kustannuslaskenta yksityisessä metsätaloudessa
Sorsa, Kasper (2018)
Sorsa, Kasper
Savonia-ammattikorkeakoulu
2018
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805239903
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805239903
Tiivistelmä
Metsänomistamisen muodot ovat muuttumassa lähiaikoina nykyisin omistaja sukupolven ikääntyessä. Metsän omistamisen muotojen sekä hallinnointimenetelmien kehittyessä tarkastellaan toimintaa uudesta näkökulmasta ja kannattavuudesta ollaan entistä kiinnostuneempia. Uusilla metsänomistajilla on myös eri intressit hallinnoinnin suhteen. Lähivuosina voimakas digitaalisoituminen luo oman vaatimuksensa toiminnan jatkamiseen.
Työn tavoitteena on luoda yksityisen metsänomistajan käyttöön soveltuva sisäisen laskennan menetelmä kustannus- tai toimintolaskennan näkökulmasta. Metsätalouden harjoittajan toiminnan tavoitteena on kestävä metsätalous. Toiminnan jatkuminen huomioon ottaen yksi vaihtoehto tulevaisuuden hallinnointiin on yhteismetsä.
Tutkimusmenetelmä on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Työ toteutettiin Pohjois-Karjalassa sijaitsevaan yksityisen metsätalouden harjoittajan toimintaan. Teoriaosuus keskittyy metsänomistamisen eri muotoihin sekä kustannus- ja toimintolaskennan osuuksiin. Pääaiheiden lisäksi teoriaosiossa käsiteltiin lisäksi viimeiaikojen muutoksia lainsäädäntöön, jotka vaikuttavat toimeksiantajan toimintaan. Empiirisesssä osuudessa tarkastellaan lähtökohtia ja toimintolaskentaa. Toimintolaskennnan laskentakohteiksi valittiin kolme eri metsätilaa, joille laskelmat toteuttiin. Osana toi-mintolaskentaa tarkasteltiin sivutoimintojen vaikutusta kokonaisuuteen.
Kokonaisuutena toimintolaskenta soveltuu metsätalouden käyttöön. Työn lopputuloksina havaittiin toimintolaskennan vaativan nykyistä tarkempaa seurantaa työajan käytöstä. Toiminnan kehittäminen vaatii hallinnoinnin sähköistämistä, jotta toimintolaskenta pystytään ottamaan käyttöön. Tilojen valinta laskentakohteiksi auttaa huomioimaan tilojen si-säiset erot. Toimintolaskenta laskentamenetelmänä ottaa hyvin huomioon elinkeinonharjoittajan yleiset kustannukset kuten vakuutukset sekä kalustonhuollon. Toimintolaskennan haasteena on oman työn oikea arvostaminen ja ettei se vääristäisi laskennan tuloksia.
Työn tavoitteena on luoda yksityisen metsänomistajan käyttöön soveltuva sisäisen laskennan menetelmä kustannus- tai toimintolaskennan näkökulmasta. Metsätalouden harjoittajan toiminnan tavoitteena on kestävä metsätalous. Toiminnan jatkuminen huomioon ottaen yksi vaihtoehto tulevaisuuden hallinnointiin on yhteismetsä.
Tutkimusmenetelmä on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Työ toteutettiin Pohjois-Karjalassa sijaitsevaan yksityisen metsätalouden harjoittajan toimintaan. Teoriaosuus keskittyy metsänomistamisen eri muotoihin sekä kustannus- ja toimintolaskennan osuuksiin. Pääaiheiden lisäksi teoriaosiossa käsiteltiin lisäksi viimeiaikojen muutoksia lainsäädäntöön, jotka vaikuttavat toimeksiantajan toimintaan. Empiirisesssä osuudessa tarkastellaan lähtökohtia ja toimintolaskentaa. Toimintolaskennnan laskentakohteiksi valittiin kolme eri metsätilaa, joille laskelmat toteuttiin. Osana toi-mintolaskentaa tarkasteltiin sivutoimintojen vaikutusta kokonaisuuteen.
Kokonaisuutena toimintolaskenta soveltuu metsätalouden käyttöön. Työn lopputuloksina havaittiin toimintolaskennan vaativan nykyistä tarkempaa seurantaa työajan käytöstä. Toiminnan kehittäminen vaatii hallinnoinnin sähköistämistä, jotta toimintolaskenta pystytään ottamaan käyttöön. Tilojen valinta laskentakohteiksi auttaa huomioimaan tilojen si-säiset erot. Toimintolaskenta laskentamenetelmänä ottaa hyvin huomioon elinkeinonharjoittajan yleiset kustannukset kuten vakuutukset sekä kalustonhuollon. Toimintolaskennan haasteena on oman työn oikea arvostaminen ja ettei se vääristäisi laskennan tuloksia.