Kortit kiintymyssuhteen vahvistamiseen sijaisperhetyössä
Mähönen, Tuija; Koivistoinen, Nanna (2018)
Mähönen, Tuija
Koivistoinen, Nanna
Savonia-ammattikorkeakoulu
2018
Creative Commons Attribution 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805239893
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805239893
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Useissa eri tutkimuksissa on selvinnyt, että kiintymyssuhteen muodostuminen sijaisvanhempien ja sijoitetun lapsen välille vie aikaa. Sijaisvanhemmat joutuvat reflektoimaan omaa kiintymyssuhdettaan, osatakseen suhtautua oikealla tavalla heille sijoitetun lapsen tunnetiloihin. Usein sijaisvanhemmat tarvitsevat ulkopuolista apua kiintymyssuhdeprosessin etenemiseksi. Apua ja tukea on mahdollista saada esimerkiksi Perhehoitopalveluiden työntekijöiltä. Kiintymyssuhteen kehittyessä oikeaan suuntaan, sijoitettu lapsi saa elämäänsä korjaavia kokemuksia. Näiden kokemusten tulokset ilmenevät lapsen kehityksen kaikilla osa-alueilla. Parhaimmillaan sijoitetun lapsen tunnetaidot kehittyvät niin merkittävästi, että lapsi pystyy kestämään pettymyksiä, sekä myös sanoittamaan omia tunnetilojaan.
Työn tarkoituksena oli tuottaa toimeksiantajan käyttöön työväline, jonka avulla voidaan vahvistaa sijaisperhevanhempien ja perheeseen sijoitetun lapsen välistä kiintymyssuhdetta. Kehitettäväksi työvälineeksi valittiin kiintymyssuhdetta tukevat kortit, koska kyseiseen tarkoitukseen ei vastaavaa tuotetta ole ollut vielä tähän saakka olemassa.
Työ oli kehittämistyö, jossa oli mukana myös toiminnallisia elementtejä. Teoriapohjaa työlle etsittiin kirjallisuudesta, Internetistä sekä muista aiheeseen liittyvistä julkaisuista. Työn perustana oli koko prosessin ajan lastensuojelulaki. Kiintymyssuhdetta tukevia kortteja testattiin sijaisperheiden lisäksi myös päiväkodissa.
Korttien testauksen jälkeen tehdyssä analyysissä nousi esiin, että korttien avulla lapsen oli helpompi tuoda omia tunteitaan esiin sanallisesti ja sijaisvanhempien on puolestaan helpompaa ymmärtää lapsen tunnetiloja. Lapsen tunteiden ymmärtäminen sekä myös oman käyttäytymisen tiedostaminen erilaisissa tilanteissa, antaa vanhemmalla mahdollisuuden tukea lasta tunnetaitojen kehittämisessä. Toimeksiantajan palveluksessa työskentelevien työntekijöiden on korttien avulla mahdollisuus kartoittaa sijaisvanhempien ja lasten välistä mentalisaatiota sekä kiinnittää huomiota toimintamalleihin, jotka mahdollisesti vielä vaativat kehittämistä.
Tulevaisuudessa tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota sijaisperheen sisällä vallitsevaan vuorovaikutukseen ja erilaisten tunteiden ymmärtämiseen. Työssä tuotettujen korttien testauksen yhteydessä tuli esiin, että sijaisvanhempien on hyödyllistä pohtia omaa kiintymyssuhdehistoriaansa sekä tunteita ja käyttäytymismalleja, joita sijaislapsen kanssa normaalissa arjessa ilmenee. Jatkotutkimuksena voisi toteuttaa korttien testaamisen erilaisissa käyttökohteissa, muun muassa perheneuvolassa sekä työvälineenä päiväkodin toiminnassa.
Avainsanat sijaisperhe, kiintymyssuhde, mentalisaatio
Useissa eri tutkimuksissa on selvinnyt, että kiintymyssuhteen muodostuminen sijaisvanhempien ja sijoitetun lapsen välille vie aikaa. Sijaisvanhemmat joutuvat reflektoimaan omaa kiintymyssuhdettaan, osatakseen suhtautua oikealla tavalla heille sijoitetun lapsen tunnetiloihin. Usein sijaisvanhemmat tarvitsevat ulkopuolista apua kiintymyssuhdeprosessin etenemiseksi. Apua ja tukea on mahdollista saada esimerkiksi Perhehoitopalveluiden työntekijöiltä. Kiintymyssuhteen kehittyessä oikeaan suuntaan, sijoitettu lapsi saa elämäänsä korjaavia kokemuksia. Näiden kokemusten tulokset ilmenevät lapsen kehityksen kaikilla osa-alueilla. Parhaimmillaan sijoitetun lapsen tunnetaidot kehittyvät niin merkittävästi, että lapsi pystyy kestämään pettymyksiä, sekä myös sanoittamaan omia tunnetilojaan.
Työn tarkoituksena oli tuottaa toimeksiantajan käyttöön työväline, jonka avulla voidaan vahvistaa sijaisperhevanhempien ja perheeseen sijoitetun lapsen välistä kiintymyssuhdetta. Kehitettäväksi työvälineeksi valittiin kiintymyssuhdetta tukevat kortit, koska kyseiseen tarkoitukseen ei vastaavaa tuotetta ole ollut vielä tähän saakka olemassa.
Työ oli kehittämistyö, jossa oli mukana myös toiminnallisia elementtejä. Teoriapohjaa työlle etsittiin kirjallisuudesta, Internetistä sekä muista aiheeseen liittyvistä julkaisuista. Työn perustana oli koko prosessin ajan lastensuojelulaki. Kiintymyssuhdetta tukevia kortteja testattiin sijaisperheiden lisäksi myös päiväkodissa.
Korttien testauksen jälkeen tehdyssä analyysissä nousi esiin, että korttien avulla lapsen oli helpompi tuoda omia tunteitaan esiin sanallisesti ja sijaisvanhempien on puolestaan helpompaa ymmärtää lapsen tunnetiloja. Lapsen tunteiden ymmärtäminen sekä myös oman käyttäytymisen tiedostaminen erilaisissa tilanteissa, antaa vanhemmalla mahdollisuuden tukea lasta tunnetaitojen kehittämisessä. Toimeksiantajan palveluksessa työskentelevien työntekijöiden on korttien avulla mahdollisuus kartoittaa sijaisvanhempien ja lasten välistä mentalisaatiota sekä kiinnittää huomiota toimintamalleihin, jotka mahdollisesti vielä vaativat kehittämistä.
Tulevaisuudessa tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota sijaisperheen sisällä vallitsevaan vuorovaikutukseen ja erilaisten tunteiden ymmärtämiseen. Työssä tuotettujen korttien testauksen yhteydessä tuli esiin, että sijaisvanhempien on hyödyllistä pohtia omaa kiintymyssuhdehistoriaansa sekä tunteita ja käyttäytymismalleja, joita sijaislapsen kanssa normaalissa arjessa ilmenee. Jatkotutkimuksena voisi toteuttaa korttien testaamisen erilaisissa käyttökohteissa, muun muassa perheneuvolassa sekä työvälineenä päiväkodin toiminnassa.
Avainsanat sijaisperhe, kiintymyssuhde, mentalisaatio