YHTEINEN VASTUU TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMISESSÄ : - kohderyhmänä pienet vanhuspalveluntuottajat
Kukkonen, Terhi (2018)
Kukkonen, Terhi
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805239840
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805239840
Tiivistelmä
Opinnäytetyö liittyy Kymenlaakson ammattikorkeakoulun, XAMK:n, hallinnoimaan ”Time2grow - hoitotyöntekijöiden burnoutin ehkäisy pienissä suomalaisissa hoivayksiköissä” -hankkeeseen. Time2grow-hankkeen kokonaistavoitteena on kolmen pienen kouvolalaisen hoivayksikön kilpailukyvyn vahvistamiseen tulevaa maakunta- ja sote-uudistusta en-nakoiden. Hankkeessa kehitetään erityisesti pienten hoivapalveluita tuottavien tahojen työntekijöiden työhyvinvointia.
Tämän opinnäytetyön tutkimustehtävänä selvitettiin hoivayksiköiden työntekijöiden koke-muksia työnsä merkityksellisyydestä, voimavara- ja kuormitustekijöistä, työyhteisön vuorovaikutuksesta sekä työhyvinvoinnin johtamisesta. Työhyvinvoinnin kehittämisen välineeksi toteutettiin voimavaralähtöinen huoneentaulu. Tutkimusaineistona käytettiin Time2grow-hankkeen toteuttamaa joustavan ja keskusteluttavan teemahaastattelun litteroitua aineistoa. Haastattelut oli toteutettu yksilöhaastatteluina. Tutkimusmetodina käytettiin kvalitatiivista, toiminnan muutokseen tähtäävää interventiotutkimusta ja analyysimenetelmänä teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä
Yhteiskunnassamme meneillään oleva mittava sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus vahvistaa tulevaisuudessa asiakkaan valinnanvapautta palveluntuottajastaan, mikä lisää palveluiden tuottajien keskinäistä kilpailua. Samaan aikaan maassamme tapahtuva ikärakennemuutos kasvattaa vanhusväestön suhteellista osuutta kokonaisväestöstä, minkä seurauksena sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve lisääntyy nykyisestään. Kun edellä mainittuihin asiayhteyksiin lisätään vielä yhteiskunnalliset tavoitteet, nostaa eläkeikää sekä kannustaa työnteon jatkumiseen vielä eläkeiän saavuttamisen jälkeenkin, on organisaatioiden mietittävä toimintatapojaan työntekijöidensä jaksamisen tukemiseksi. Organisaation työhyvinvoinnin tilan realistinen tarkastelu, määrätietoinen kehittäminen ja laadukas johtaminen edistävät työhyvinvointia.
Tutkimus osoitti, että työhyvinvointi koostuu useista eri osatekijöistä ja on aina subjektiivinen kokemus, johon vaikuttaa yksilön henkilökohtainen asenne. Vastuu työhyvinvoinnista kuuluu jokaiselle työyhteisön jäsenelle riippumatta työtehtävistä tai asemasta organisaatiossa. Esimiehen tehtävänä on työyhteisön työhyvinvoinnin johtaminen. Merkittävä tekijä työhyvinvoinnin kehittymisessä on työyhteisötaidoilla, jotka kuvaavat työntekijän voimavaroja toimia vastuullisena, rakentavana ja tuottavana työyhteisön jäsenenä.
Tämän opinnäytetyön tutkimustehtävänä selvitettiin hoivayksiköiden työntekijöiden koke-muksia työnsä merkityksellisyydestä, voimavara- ja kuormitustekijöistä, työyhteisön vuorovaikutuksesta sekä työhyvinvoinnin johtamisesta. Työhyvinvoinnin kehittämisen välineeksi toteutettiin voimavaralähtöinen huoneentaulu. Tutkimusaineistona käytettiin Time2grow-hankkeen toteuttamaa joustavan ja keskusteluttavan teemahaastattelun litteroitua aineistoa. Haastattelut oli toteutettu yksilöhaastatteluina. Tutkimusmetodina käytettiin kvalitatiivista, toiminnan muutokseen tähtäävää interventiotutkimusta ja analyysimenetelmänä teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä
Yhteiskunnassamme meneillään oleva mittava sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus vahvistaa tulevaisuudessa asiakkaan valinnanvapautta palveluntuottajastaan, mikä lisää palveluiden tuottajien keskinäistä kilpailua. Samaan aikaan maassamme tapahtuva ikärakennemuutos kasvattaa vanhusväestön suhteellista osuutta kokonaisväestöstä, minkä seurauksena sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve lisääntyy nykyisestään. Kun edellä mainittuihin asiayhteyksiin lisätään vielä yhteiskunnalliset tavoitteet, nostaa eläkeikää sekä kannustaa työnteon jatkumiseen vielä eläkeiän saavuttamisen jälkeenkin, on organisaatioiden mietittävä toimintatapojaan työntekijöidensä jaksamisen tukemiseksi. Organisaation työhyvinvoinnin tilan realistinen tarkastelu, määrätietoinen kehittäminen ja laadukas johtaminen edistävät työhyvinvointia.
Tutkimus osoitti, että työhyvinvointi koostuu useista eri osatekijöistä ja on aina subjektiivinen kokemus, johon vaikuttaa yksilön henkilökohtainen asenne. Vastuu työhyvinvoinnista kuuluu jokaiselle työyhteisön jäsenelle riippumatta työtehtävistä tai asemasta organisaatiossa. Esimiehen tehtävänä on työyhteisön työhyvinvoinnin johtaminen. Merkittävä tekijä työhyvinvoinnin kehittymisessä on työyhteisötaidoilla, jotka kuvaavat työntekijän voimavaroja toimia vastuullisena, rakentavana ja tuottavana työyhteisön jäsenenä.